» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yhteisalueen osakaskunta oli pitänyt vuosikokouksen ja päättänyt, että avorysäkalastus ja troolikalastus osakaskunnan vesialueella edellyttää jatkossa osakaskunnan lupaa. Se päätti myös, että muilla osakaskunnan vesialueilla pyydysyksikköjä oli vain tietty lukumäärä. Valtio kuului osakaskuntaan, ja sitä edusti kokouksessa Metsähallitus. Metsähallituksen asiamiehenä toiminut ei ollut vastustanut kokouksessa yksimielisesti tehtyjä päätöksiä. Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin sitä, voiko Metsähallitus enää nostaa moitekannetta kumotakseen päätökset, koska se oli myötävaikuttanut niiden tekemiseen eli äänestämättä päätöksiä vastaan silloin, kun asioista oli äänestetty. Metsähallitus halusi kumota nämä tehdyt päätökset.
Yhteisalue laki säätää yhteisalueen osakaskunnasta ja osakkaista. Osakkaalla on oikeus moittia osakaskunnan päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa, jos osakas katsoo, ettei osakaskunnan, edustajiston tai hoitokunnan päätös ole syntynyt lainmukaisessa järjestyksessä tai se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen. Laissa ei ole säännöstä siitä, joka asettaisi moitekanneoikeuden edellytykseksi sen, että osakas ei ole myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen. Yhteisalunlain 24 §:n 1 momentti säätää, että järjestäytymättömän osakaskunnan päätöstä vastustaneen jäsen on vastuussa oikeudenkäyntikuluista silloin, kun osakaskunta on päättänyt ryhtyä oikeudenkäyntiin. Metsähallitus katsoo, että tämä säännös osoittaa, ettei tilanteessa edellytetä, että osakas ilmaisee eriävää mielipidettä kokouksessa.
Moiteoikeuden käyttämisen edellytyksenä ei Korkeimman oikeuden mukaan ole se, ettei osakas ole myötävaikuttanut päätökseen. Tästä säännöksestä ei voida kuitenkaan johtaa päätelmiä siitä, miten osakaskunnan jäsenen olisi tullut vastustaa päätöstä. Korkein oikeus ottaa muita lakeja käsiteltäväksi, jotta niistä voitaisiin löytää tapaukseen yhdenmukaisesti sovellettavaa sääntelyä. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäsenellä, joka ei ole myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen, on oikeus moittia päätöstä. Vesilaissa säännellään uittoyhdistyksen kokouksen päätöksen tehottomuudesta yhdistyksen jäsentä kohtaan, joka ei ole osallistunut päätöksen tekoon ja moiteoikeuteen sellaisesta päätöksestä, jota hän ei ole hyväksynyt. Erilaisia yhdistyksiä koskevissa laeissa ei ole nimenomaisia säännöksiä yhdistyksen jäsenen oikeudesta moittia päätöstä sillä perusteella, että siihen on itse myötävaikuttanut. Korkein oikeus ottaa kantaa, että moiteoikeuden rajoittamisen tarkoituksena on ollut varmistaa, että kokousten päätökset ovat pysyviä ja siten lisätä päätöksenteon tehokkuutta. Tärkeää siis on, että jos kokouksissa on ollaan yksimielisiä päätöksestä, se lähtökohtaisesti merkitsee sitä, että kaikki kokoukseen osallistuneet ovat sitoutuneet päätökseen ja luopuneet siten mahdollisuudesta moittia sitä. Oikeuskäytännön mukaan moiteoikeutta ei kuitenkaan menetä, jos osakas myötävaikuttaa päätökseen erehdyksessä tai ymmärtämättömyydessä. Metsähallitus katsoo, että koska myötävaikuttamista koskevaa säännöstä ei ole yhteisaluelaissa, se tarkoittaa, että se ei myöskään muodosta rajoitusta kanteen nostamiselle. Korkein oikeus kuitenkin katsoo, että moiteoikeuden käyttämisen edellytyksiä ei ole tässä tapauksessa, kun yhteisaluelakia tulkitaan samoin kuin muissa edellä mainituissa yhteisöissä. Korkeimman oikeuden mukana Metsähallitus ei ole esittänyt moiteoikeutta puoltavia perusteita, jotta se voisi nostaa moitekanteen kokouksessa edustajansa myötävaikutuksella tehtyjen päätösten takia.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa