» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli toiminut vuodesta 1994 lukien erään ammattiyhdistyksen hallituksen jäsenenä. Lisäksi hänet oli valittu 2007 yhdistyksen luottamusmieheksi ja kuukausipalkkaisten varapääluottamusmieheksi vuoden 2009 loppuun saakka. Toukuussa 2009 yhdistys piti ylimääräisen kokouksen, jossa käsiteltiin A:n erottamista kaikista luottamustehtävistä luottamuspulan johdosta. A jätti päätökseen eriävän mielipiteensä.
A nosti yhdistystä vastaan kanteen sillä perusteella, että päätökset olivat yhdistyksen sääntöjen vastaisia, koska luottamusmiehen erottamista kesken toimikauden ei ollut säännöissä mahdollistettu. Yhtiö vastusti kannetta ja totesi, ettei luottamusmiehen erottaminen edellyttänyt sitä, että yhdistyksen säännöissä oli tätä tarkoittava kohta. Käräjäoikeus vahvisti, että asiassa oli riidatonta, että yhdistyksen säännöissä ei ollut luottamusmiehen erottamista kesken toimikauden koskevaa nimenomaista säännöstä. Säännöissä oli määräys ainoastaan tilanteesta, että luottamusmies erosi tehtävästä tai hän oli pysyvästi estynyt hoitamasta tehtävää, jolloin yhdistyksen kokouksessa valittiin uusi toimihenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Käräjäoikeus katsoi, että yhdistyksen sääntöjä ei voitu tulkita siten, että mainittu sääntökohta tai nimenomaisen määräyksen puuttuminen mahdollistaisi luottamusmiehen erottamisen ja uuden luottamusmiehen valinnan. Yhdistyksen päätökset olivat siten pätemättömiä ja käräjäoikeus kumosi ne.
Yhdistys valitti asiassa hovioikeuteen. Hovioikeus tarkasteli erityisesti sitä, oliko esitetty luottamuspula tehnyt A:n estänyyksi hoitamaan luottamustehtäviään. Hovioikeus ei pitänyt kuitenkaan A:n toiminnasta aiheutunutta luottamuspulaa niin perusteltuna syynä, että yhdistyksellä olisi ollut peruste erottaa A luottamustehtävistään. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Asian käsittelyä jatkettiin edelleen Korkeimmassa oikeudessa yhdistyksen valituksen johdosta. Korkein oikeus totesi, että yhdistyslain tarkoituksena on antaa yhdistyksille mahdollisuus päättää itse sisäisestä toiminnastaan. Yhdistys voi siten säännöissään määrätä, mitä menettelyä noudattaen ja millä perusteella luottamusmies voidaan erottaa luottamustehtävästään kesken toimikauden. Jollei yhdistyksen säännöissä ole tällaisia määräyksiä, on erottamisen edellytyksiä arvioitava siltä pohjalta, millaisena luottamusmiehen asemaa voidaan yhdistyksessä pitää. Luottamusmiehen asema on Korkeimman oikeuden mukaan rinnastettavissa hallituksen jäsenen asemaan ja luottamusmiesten tulee nauttia edustamansa yhdistyksen ja sen jäsenten luottamusta koko toimikautensa ajan. Rinnastettavuus koskee myös erottamista. Hallituksen jäsenen erottamista koskee yhdistyslain 23§, jonka perusteella yhdistyksen kokouksella on ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä toimivalta päättää yhdistyksen hallituksen jäsenten erottamisesta, ellei yhdistyksen säännöistä muuta johdu. Tapauksessa ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa oli asianmukaisesti käsitelty A:n erottamista. Koolle kutsuminen ja menettely olivat olleet lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisia. Johtopäätöksenään Korkein oikeus totesikin, että koska yhdistyksen säännöissä ei ole ollut luottamusmiehen erottamista koskevia määräyksiä, oli yhdistyksen kokouksella ollut toimivalta erottaa luottamuspulan perusteella A luottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen tehtävistä kesken toimikauden. A oli lisäksi valituksessaan vedonnut siihen, että hänen erottamisensa loukkaa hänen yhdenvertaisuuttaan yhdistyksen jäsenenä, mutta Korkein oikeus katsoi nämäkin väitteet perusteettomiksi. Hovioikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin.
Ratkaisu sisältää linjauksen, että yhdistyksen luottamustehtävissä oleva henkilö voidaan erottaa tehtävistää, vaikka tästä ei olisi nimenomaista sääntömääräystä. Toki tällöinkin erottamiseen tulee olla perusteltu syy ja erottamisen tulee tapahtua asianmukaisessa menettelyssä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa