» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse virallisen syyttäjän syyteoikeudesta laittoman uhkauksen perusteella, kun asianomistajalla ei ollut asiassa vaatimuksia. Tapauksessa A osoitti B:tä katkaistulla 16 kaliiberin ladatulla haulikolla, ja työnsi aseen piipun B:n suuhun. A vaati noin 20 minuuttia kestäneessä tilanteessa B:ltä rahaa. Haulikosta puuttui iskuripiikki, ja ase oli tämän vuoksi toimintakelvoton. Virallinen syyttäjä vaati A:n tuomitsemista rangaistukseen laittomasta uhkauksesta, mutta B:llä ei ollut vaatimuksia A:ta kohtaan. A:n mielestä syyttäjällä ei ollut syyteoikeutta, koska tekovälineenä käytetty haulikko oli toimintakelvoton, eikä A:lla ollut asiassa vaatimuksia.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n laittomasta uhkauksesta sekä eräistä muista rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi, että B:llä oli perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olleen vakavassa vaarassa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeus totesi, että haulikko oli hengenvaarallinen väline, vaikka se oli tilanteessa toimintakelvoton. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua.
Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan toteamalla, että virallisella syyttäjällä on syyteoikeus laittomasta uhkauksesta, jos tekovälineenä on käytetty hengenvaarallista välinettä, vaikka asianomistaja ei vaadi syytteen nostamista. Hengenvaarallisiin välineisiin luetaan muun muassa ampuma-aseet. Tapauksessa haulikosta puuttui iskuripiikki, joka teki aseesta toimintakelvottoman. Iskuripiikki tai sen korvaava tilapäinen iskuripiikki oli kuitenkin helposti asetettavissa paikoilleen, jolloin haulikko tulisi ampumakuntoiseksi. Tämän perusteella korkein oikeus katsoi, ettei haulikon katsominen hengenvaaralliseksi edellyttänyt ampumakuntoisuutta juuri tilanteen hetkellä. Syyttäjällä oli siten tapauksessa syyteoikeus.
Korkeimman oikeuden ratkaisu ei kuitenkaan syntynyt täysin yksimielisesti. Enemmistön kanssa eri mieltä ollut jäsen ei pitänyt uhkauksessa käytettyä tekovälinettä hengenvaarallisena. Hänen mielestään tekovälineen vaarallisuutta tuli arvioida objektiivisesti, eikä esimerkiksi B:llä tilanteessa olleen käsityksen mukaisesti. Tämän vuoksi syyte laittomasta uhkauksesta oli jätettävä tutkimatta syyttäjän syyteoikeuden puuttumisen perusteella.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa