Minilex - Lakipuhelin

Syytesidonnaisuus - KKO:2014:81


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • Syyte
    Syytesidonnaisuus
    Törkeä petos

Syytteen teonkuvauksen mukaan A oli syyllistynyt törkeään petokseen siten, että hän oli erehdyttänyt yhtiö B:n henkilökuntaa tai käyttänyt sille syntynyttä erehdystä hyväksi ja näin menetellen saanut keväällä 2004 B:n tekemään A:n määräysvallassa olleen yhtiö C:n kanssa sopimuksen tai sopimaan C:n osallistumisesta sopimusjärjestelyyn B:n kanssa. A oli salannut C:n maksukyvyttömyyden ja sen, ettei hänellä ollut tarkoitustakaan maksaa B:lle sopimukseen perustuvia suorituksia.

Hovioikeuden mukaan A:n ei ollut näytetty erehdyttäneen B:tä tai käyttäneen hyväkseen sille syntynyttä erehdystä vielä sopimusta tehtäessä tai yhteistyöstä sovittaessa. Sen sijaan hovioikeus luki A:n syyksi törkeän petoksen sillä perusteella, että viimeistään siinä vaiheessa, kun A:n omistama yhtiö C oli syksyllä 2004 myyty kolmannelle, A oli erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttäen saanut B:n pysymään sopimusjärjestelyssä. Kysymys oli siitä, oliko hovioikeus tuominnut syytetyn muusta teosta kuin siitä, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta. 

Syyttäjän rangaistusvaatimuksen teonkuvauksen mukaan A oli MP Oy -nimisen yhtiön tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneenä yhdessä yhtiön toisen edustajan kanssa ajalla 1.1.2004 - 26.4.2006 hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Oy International Business Machines Ab:n (jäljempänä IBM) henkilökuntaa tai sille syntynyttä erehdystä hyväksikäyttäen saanut sen tekemään suullisen sopimuksen MP:n kanssa Espoon kaupungin vanhojen tietokoneiden poisnoutamisesta ja blancottamisesta taikka Espoon kaupunki, IBM ja MP ovat sopineet MP:n osallistumisesta edellä mainittuun järjestelyyn salaamalla MP:n maksukyvyttömyyden ja sen, ettei heillä ollut tarkoitustakaan maksaa MP:n noutamista ja eteenpäin myymistä tietokoneista. Tämän ohella syytteessä oli tarkemmin kuvattu tapahtumainkulkua. Syytteen teonkuvaus on saanut edellä todetun sisältönsä siten, että syyttäjä oli käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tarkistanut syytettä tekemällä teonkuvaukseen seuraavan lisäyksen "… taikka Espoon kaupunki, IBM ja MP ovat sopineet MP:n osallistumisesta edellä mainittuun järjestelyyn …".

Syyksilukeminen hovioikeuden tuomiossa

4. Hovioikeus oli tuominnut A:n kohdassa 5 rangaistukseen törkeästä petoksesta. Hovioikeus oli katsonut, ettei A:n ollut näytetty vielä yhteistyön alkaessa erehdyttäneen IBM:ää tai käyttäneen sen erehdystä hyväksi antamalla virheellisiä tietoja MP:stä tai sen mahdollisuuksista toteuttaa toimeksianto. Hovioikeuden mukaan IBM:n edustajat olivat tienneet MP:n käytettävissä olleet resurssit, ja A oli saattanut olettaa yhtiön selviytyvän toimeksiannosta. Hovioikeus oli katsonut A:n sen sijaan erehdyttäneen IBM:ää tai käyttäneen hyväkseen sen erehdystä "viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtiö oli 10.10.2004 myyty Viroon". Hovioikeus oli todennut A:n tuolloin olleen tietoinen yhtiölle sopimuksen täyttämisestä aiheutuneista suurista kuluista, yhtiön maksuvaikeuksista ja yhtiön tulemisesta varattomaksi. A:n toiminta osoitti, että hän oli viimeistään myyntihetkellä salannut MP:n maksukyvyttömyyden ja sen, ettei hänellä ollut tarkoitustakaan maksaa MP:n noutamista ja eteenpäin myymistä tietokoneista. Menettelyllään A oli erehdyttänyt IBM:n edustajia ja saanut siten IBM:n pysymään mukana sopimusjärjestelyssä, jolloin laitteiden noutaminen oli voinut jatkua kaupungin ja IBM:n vahingoksi. Hovioikeus oli katsonut rikoksen tekoajaksi syksyn 2004 ja 30.6.2005 välisen ajan.

Korkeimman oikeuden arviointi

Petoksesta tuomitaan rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:n mukaan vastaaja saadaan tuomita vain siitä teosta, josta hänelle on vaadittu rangaistusta. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä ilmenee, että teolla tarkoitetaan syytteen teonkuvauksen mukaista menettelyä. Koska vastaajalla tulee olla asianmukainen mahdollisuus puolustautua syytettä vastaan, syyksilukeminen ei saa perustua muihin seikkoihin kuin niihin, joihin syytteen teonkuvauksessa on vedottu rangaistusvaatimuksen tueksi. Syytesidonnaisuuden tarkoituksena on siten turvata vastaajan puolustautumismahdollisuudet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellyttämällä tavalla.

Syyte oli perustunut sellaiseen teonkuvaukseen, jonka mukaan A on salaamalla MP:n maksukyvyttömyyden tai sen, ettei MP:n noutamista ja eteenpäin myymistä koneista ollut tarkoitustakaan suorittaa maksua IBM:lle, erehdyttänyt IBM:ää tai sille syntynyttä erehdystä hyväksikäyttäen saanut sen tekemään sopimuksen MP:n kanssa. Hovioikeus oli katsonut syytteessä kuvatun mukaisesti erehdyttämisen tapahtuneen salaamalla MP:n maksukyvyttömyys ja maksuhaluttomuus, mutta katsonut sen tapahtuneen vasta sopimusjärjestelyn ollessa jo käynnissä syksyllä 2004. Hovioikeuden mukaan tällä menettelyllä A oli saanut IBM:n pysymään mukana sopimusjärjestelyssä, ja hovioikeus oli tämän vuoksi katsonut tekoajaksi syytteessä kuvattua lyhyemmän tekoajan.

IBM on käräjäoikeudessa vaatimustensa perusteluissa ja myös hovioikeudessa antamassaan vastauksessa tuonut esiin sen, että erehdyttäminen ei ollut koskenut pelkästään neuvotteluvaihetta vaan myös laitteiden noutojen käynnistämisen jälkeistä aikaa. IBM:n esittämän mukaan MP oli pitkittänyt noutojen jatkumista ja lisännyt vahinkojen aiheutumista salaamalla myös noutojen käynnissä ollessa sen, ettei se ollut kyennyt tai ettei sillä ollut tarkoitustakaan maksaa noutamistaan laitteista. Syytteen teonkuvausta ei kuitenkaan ollut tarkistettu tältä osin.

Syyttäjä on muutoksenhakemuksen johdosta Korkeimmalle oikeudelle antamassaan vastauksessa vedonnut siihen, että syyttäjän käräjäoikeudessa tekemä syytteen tarkistus on sisältänyt myös hovioikeuden syyksi lukeman menettelyn. Syyttäjä on tuonut esiin myös sen, ettei käräjäoikeuden tuomioon kirjattu syytteen teonkuvauksen tarkistus ole sanatarkasti vastannut sitä, miten syyttäjä on asian pääkäsittelyssä ilmaissut. Selvitystä tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty.

Korkein oikeus totesi, että asianosaisen on tehtävä syytteen tarkistaminen niin selvästi, että muut asianosaiset ja tuomioistuin ymmärtävät rangaistusvaatimuksen perusteena olevaa teonkuvausta muutetun tai tarkistetun. Mikäli tarkoitetun teonkuvauksen sisältö jää epäselväksi, tuomioistuimen on prosessinjohtotoimin selvennettävä asiaa.

Syytteen teonkuvauksessa erehdyksen vallassa suoritettuna määräämistoimena on vedottu sopimussuhteen solmimiseen tai MP:n osallistumiseen Espoon kaupungin ja IBM:n väliseen järjestelyyn. IBM on sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa tuonut esiin sen, että erehdyttäminen on koskenut myös noutojen käynnistymisen jälkeistä aikaa, mutta tätä menettelyä ei ole lisätty syytteen teonkuvaukseen eikä tähän ole rangaistusvaatimuksen tueksi nimenomaisesti vedottu. Käräjäoikeudessa kirjattu syyttäjän tekemä syytteen tarkistaminenkin viittaa selvästi erehdyttämiseen sopimusta tehtäessä tai yhteistyöstä sovittaessa.

Kuten edellä on todettu, syytesidonnaisuuden perimmäisenä tarkoituksena on turvata vastaajan puolustautumismahdollisuudet. Hovioikeuden syyksilukeminen on perustunut erehdyttämiseen vasta sopimussuhteen aikana. Kysymys olisi siten petoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta epätavanomaisesta soveltamistilanteesta, jossa merkitystä voisi olla muun ohella sillä, millä tavalla olosuhteet ovat sopimuksen tekemisen jälkeen muuttuneet. Tämä edellyttää vastaajalta erilaista puolustautumista kuin syytteessä kuvattu petosrikokselle tyypillinen tekotapa, joka perustuu erehdyttämiseen sopimusta solmittaessa. Kun hovioikeus on tuominnut A:n törkeästä petoksesta katsoen erehdyttämisen tapahtuneen vasta viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtiö oli myyty Viroon, ja A:n tuolloin erehdyttämällä saaneen IBM:n pysymään sopimusjärjestelyssä, hovioikeus on tuominnut A:n teosta, joka ei ole sisältynyt syytteen teonkuvaukseen.

Edellä lausutun perusteella Korkein oikeus katsoi hovioikeuden tuominneen A:n vastoin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:ää muusta teosta kuin mistä hänelle on vaadittu rangaistusta. Tämän vuoksi syyte törkeästä petoksesta oli hylättävä.

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »