» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, oliko valtiolla ollut oikeus painottaa hakijoiden ansioita nimittäessään valtion taidemuseon ulkomaisen taiteen museon museonjohtajan virkaa. Tapauksessa A oli nimitetty kyseiseen museonjohtajan virkaan. B joka oli ollut toista sukupuolta kuin A oli ollut A:ta ansioituneempi koulutuksen, kielitaidon ja ulkomaisen taiteen teoreettisen asiantuntemuksen kannalta. Nimityksessä oli kuitenkin painotettu työkokemusta museonjohtajana sekä muissa museolaitoksen tehtävissä, alueilla joissa A:ta oli pidetty ansioituneempana kuin B:tä.
Käräjäoikeus hylkäsi T:n syytteet valtiota vastaan. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että valtio oli syyllistynyt syrjintään sukupuolen perusteella, ja velvoitti valtion maksamaan T:lle korvauksena 8 409,40 euroa.
Tasa-arvolain esitöissä (HE 57/1985) on todettu, että tasa-arvolain edellytetyssä ansiovertailussa on työnantajan mahdollisesti etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla keskeinen merkitys. Yleensä huomioidaan muun muassa työnhakijoiden koulutus ja aikaisempi työkokemus. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vertailu hakijoiden ansioiden osalta on tehtävä täytettävää virkaa tai tehtävää koskevien kelpoisuusvaatimusten puitteissa. Korkeimman oikeuden mukaan ansioiden painottaminen tapauksessa oli ollut viran tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta objektiivisesti arvioiden hyväksyttävänä. Näin ollen korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja pysytti käräjäoikeuden tuomion pääosin voimassa. Korkeimman oikeuden mukaan valtio ei näin ollen ollut syrjinyt B:tä hänen sukupuolensa perusteella, kun A oli nimitetty museojohtajan virkaan.
Tapaus muistuttaa tapausta KKO 1996:141, jossa katsottiin, että kuluttajavirastolla oli ollut oikeus painottaa hakijoiden ansoita kuluttajaviraston tarpeiden mukaan. Tapauksessa ei katsottu, että B:tä oli syrjitty sukupuolensa perusteella, vaikka hänellä oli ollut pitempi ja monipuolisempi kokemus toimittajan tehtävistä. Kuluttajavirasto oli nimittäin painottanut valinnassa A:n korkeakoulututkintoa, toimittaja- ja tiedottajakokemusta, tuoretta työkokemusta alalta ja perehtyneisyyttä kuluttajajournalismiin, ja näin ollen katsottiin, että A:n kokemukset olivat erityisalan lehden toimittajan toimeen kuuluvien tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta merkityksellisiä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa