» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2009:78 oli kysymys naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ja palkkaa koskevasta syrjinnästä. Tapauksessa oli siirretty aikaisemmin samaan palkkaluokkaan kuuluneita käräjätuomareita uudistuksen yhteydessä kahteen palkkaluokkaan. Osa alempaan palkkaluokkaan siirretyistä käräjätuomareista, joiden joukossa oli kummankin sukupuolen edustajia, katsoi valtiota vastaan nostamassaan kanteessa, että heitä oli syrjitty sukupuolen perusteella, kun ainakin yksi vastakkaista sukupuolta oleva ja samaa työtä tekevä mutta vähemmän kokenut tuomari oli sijoitettu ylempään palkkaluokkaan. Korkeimman oikeuden tutkittavana oli kysymys siitä, oliko asiassa kyse sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.
Vastaaja eli valtio väitti kanneoikeuden asiassa vanhentuneen. Tasa-arvolain 12 §:n 2 momentin mukaan kanne on nostettava vuoden kuluessa syrjintää koskevan kiellon rikkomisesta. Korkeimman oikeuden mukaan väitettyä syrjintää on arvioitava jokaiselta palkanmaksukerralta erikseen, joten kiellon rikkominen jatkuu siihen asti, kun kyseisten palkkaehtojen soveltaminen jatkuu. Näin ollen kanneoikeuden vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun väitetystä syrjivästä palkkauksesta luovutaan. Koska kanne oli nostettu vuoden kuluessa siitä, kun syrjiviksi väitettyjen palkkausehtojen soveltaminen on lakannut, on kanne nostettu ajoissa.
Tapahtumahetkellä voimassaolleen tasa-arvolain 7 §:n 1 momentin (206/1995) mukaan syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen perusteella on kielletty. Syrjinnällä sukupuolen perusteella tarkoitetaan naisten ja miesten asettamista eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Tasa-arvolain 8 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetään niin sanotusta syrjintäolettamasta. Syrjintäolettaman mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä 7 §:ssä tarkoitettuna syrjintänä, jos työntekijä soveltaa työntekijään tai työntekijöihin sukupuolen perusteella epäedullisempia palkkaehtoja kuin yhteen tai useampaan muuhun työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä olevaan työntekijään. Työnantajan ei kuitenkaan katsota rikkoneen syrjinnän kieltoa, jos hän voi osoittaa menettelynsä johtuneen muusta hyväksyttävästä syystä kuin työntekijän sukupuolesta.
Tasa-arvolain tulkinnassa tulee ottaa huomioon Euroopan yhteisön oikeus. Perustamissopimuksen 141 artiklan mukaan jokaisen jäsenvaltion tulee huolehtia siitä, että miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka.
Kantajien mukaan syrjintäolettama on syntynyt, kun jokainen kantaja on osoittanut vastakkaista sukupuolta olevan ja samaa työtä tekevän tuomarin, joka on sijoitettu ylempään palkkaluokkaan. Syrjintäolettaman syntymiseksi ei kantajien mukaan ole tarvinnut osoittaa, että menettelyn tarkoituksena olisi syrjiä, vaan olettama on syntynyt jo tosiasiallisen menettelyn perusteella. Tämän lisäksi kantajat kiinnittivät huomiota siihen, että kyseisillä vastakkaisen sukupuolen tuomareilla oli vähemmän työkokemusta kuin kantajilla.
Korkeimman oikeuden mukaan syrjintäolettama voi tasa-arvolain mukaan kantajien esittämin tavoin syntyä jo sillä perusteella, että työntekijä on saanut alempaa palkkaa kuin ainakin yksi samaa työtä tekevä ja vastakkaista sukupuolta oleva toinen työntekijä. Kuitenkin tässä tapauksessa väitteen syrjinnästä oli esittänyt molempien sukupuolten edustajia. Tämä viittaa siihen, että palkkaluokkien määräytyminen ei ole uudistuksen yhteydessä määräytynyt työntekijän sukupuolen mukaa. Lopputulos olisi ollut sama, vaikka kantajana olleen työntekijät olisivat olleet vastakkaista sukupuolta. Näin ollen ei voida olettaa, että kantajien palkkaluokkien määrittely olisi tapahtunut heidän sukupuolensa mukaan. Uudesta palkkajärjestelmästä esitetty selvitys ei myöskään tue sellaista päätelmää, että palkkaerot olisivat liittyneet työntekijöiden sukupuoleen.
Korkein oikeus katsoo, että vaikka kantajat ovat palkkausuudistuksen yhteydessä joutuneet alempaan palkkaluokkaan kuin vähintään yksi samaa työtä tekevä vastakkaista sukupuolta edustava, mutta vähemmän kokenut tuomari, ei voida olettaa, että työnantajan menettely tai sen lopputulos olisi liittynyt jollakin tavalla työntekijän sukupuoleen. Näin ollen syrjintäolettaman ei voida katsoa syntyneen kantajien esittämällä tavalla. Korkein oikeus hylkäsi kanteet ja kumosi hovioikeuden tuomion.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa