Rahavelat vanhentuvat yleisen vanhentumisajan mukaisesti kolmen vuoden kuluttua niiden eräpäivästä. Vanhentumisen myötä velallisen velvollisuus maksaa velkaa lakkaa ja vastaavasti velkojalla ei ole enää oikeutta periä sitä. Vanhentumisen katkaisemisella tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, että velan olemassaolosta muistutetaan velallista jotenkin. Saman vaikutuksen saa aikaan se, jos velallinen itse tunnustaa velan olemassaolon velkojalle. Kun velan vanhentuminen katkaistaan, kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa kulua alusta. Vanhentumisajan katkaisemisesta kannattaa pitää huolta, sillä vanhentunutta velkaa ei lähtökohtaisesti tarvitse enää maksaa. Pääsäännön mukaan velan vanhentumisaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun velkojan olisi mahdollista vaatia velan suorittamista. Vanhentumisajan alkaminen riippuu kuitenkin olennaisesti velan tyypistä. Jos esimerkiksi velan eräpäivä on ennalta sovittu, vanhentuminen alkaa eräpäivästä. Jos taas eräpäivästä ei ennalta ole sovittu mitään ja velka on luonteeltaan kauppahinta, vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun myyjä luovutti kauppatavaran ostajalle. Vanhentumisajan alkamisesta on tapaustyypeittäin suhteellisen yksityiskohtaista sääntelyä laissa. Kun kolme vuotta on kulunut vanhentumisajan alkamisesta eikä vanhentumista ole missään vaiheessa katkaistu, velka siis pääsääntöisesti vanhenee, eikä sen suorittamista voi tämän jälkeen enää vaatia.

Vanhentumisen katkaiseminen on kuitenkin onneksi helppoa. Katkaiseminen on nimittäin tehtävissä täysin vapaamuotoisesti esimerkiksi velalliselle lähetetyllä tekstiviestillä, jossa velan olemassaolosta muistutetaan häntä. Ainoa edellytys tällaiselle vapaamuotoiselle katkaisutoimelle on se, että velka yksilöidään siinä riittävissä määrin, jotta tiedettäisiin, mistä velasta on kyse. Lisäksi muistuttamisen on tapahduttava nimenomaan velkojan ja velallisen välillä. Vanhentumisajan katkaisemiseksi ei siis ole riittävää, että velkoja muistuttaa velan olemassaolosta vaikkapa velallisen kämppäkaveria, vaan muistutus on tehtävä velalliselle itselleen. Muilta osin vanhentumisen katkaisutapa on siis osapuolten vapaasti päätettävissä. Vanhentumisen katkaisemiseksi lasketaan siten myös se, jos velallinen itse myöntää velkojalle muistavansa velan olemassaolon tai jos osapuolet sopivat keskenään velan maksuun liittyvistä ehdoista. Velkoja voi esimerkiksi vaatia velalliselta suoritusta tai velallinen voi tunnustaa maksuvelvollisuutensa maksamalla velkaa. Kumpikin näistä toimista katkaisee velan vanhentumisen. Vanhentumisen katkaiseminen voidaan velkasuhteen osapuolten välillä tehdä hyvin vapaamuotoisesti. Olennaista katkaisemisen pätevyyden kannalta on se, että toinen osapuoli katkaisee vanhentumisen ja myös toinen on katkaisemisesta tietoinen. 

Velan vanhentumisaika voidaan katkaista myös oikeudellisin toimin. Tällöin kyse on usein viranomaismenettelyn, kuten ulosoton tai velkaa koskevan oikeudenkäynnin alkamisesta. Velkoja on esimerkiksi saattanut nostaa saatavaansa koskevan kanteen tuomioistuimessa velallista vastaan tai hän on voinut panna vireille ulosottoasian velallista vastaan saatavansa perimiseksi. Oikeudelliset katkaisutoimet on määritelty tyhjentävästi laissa

Vanhentumisajan katkaisemisen jälkeen alkaa kulua uusi, edellisen pituinen vanhentumisaika. Myös uusi vanhentumisaika voidaan katkaista. Velan vanhentumisen katkaisemisille ei ole asetettu mitään enimmäismäärää. Velan lopullinen vanhentuminen kuitenkin toimii ehdottomana takarajana velan vanhentumiselle. Luonnollisen henkilön (yksityishenkilö tai yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja) rahavelka vanhenee lopullisesti 20 vuoden kuluttua sen eräpäivästä. Jos myös velkoja on luonnollinen henkilö, lopullinen vanhentumisaika on 25 vuotta. Velan vanhentumisen katkaiseminen ei vaikuta lopullisen vanhentumisajan kulumiseen. 

Tämän lakioppaan tarkoituksena on selventää lukijalle, mitä velan vanhentumisen katkaisemisella tarkoitetaan, millä eri tavoin vanhentuminen voidaan katkaista ja mitä vaikutuksia vanhentumisen katkaisemisella on. 

Velan vanhentuminen 

Velat vanhentuvat tietyn ajan kuluessa velkasuhteen osapuolten passiivisuuden takia. Vanhentumisen myötä velallisen velvollisuus maksaa velkaa lakkaa eikä velkojalla vastaavasti ole enää oikeutta periä sitä. Rahavelat vanhentuvat yleisen vanhentumissäännön mukaisesti kolmen vuoden kuluttua velan eräpäivästä. Eräpäivällä tarkoitetaan velan viimeistä maksupäivää. Jos velasta on annettu tuomio, se vanhenee viiden vuoden kuluttua tuomion antamisesta. 

Miten velan vanhentuminen katkaistaan?

Vanhentumisen katkaiseminen tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhentumisajan kuluminen keskeytyy. Katkaisemalla velan vanhentumisen, velkasuhteen osapuoli muistuttaa toista velkasuhteen olemassaolosta. Velan vanhentuminen voidaan katkaista sekä velkojan että velallisen aloitteesta velan maksamisen tullessa ajankohtaiseksi, esimerkiksi luoton erääntyessä. Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi vanhentumisaika, joka on entisen pituinen. Myös uusi vanhentumisaika on katkaistavissa eikä laissa ole määritelty enimmäismäärää katkaisemisille. 

Katkaiseminen voi tapahtua vapaamuotoisesti eikä itse katkaisemistoimelle ole säädetty laissa mitään erityisiä muotoedellytyksiä. Katkaisemista voidaan ilmoittaa jopa suullisesti tai sähköisesti. Mahdollisen riitatilanteen varalta se tulisi kuitenkin tehdä tavalla, josta jää jokin todiste. Velkojan on helppo näyttää vanhentumisen katkaisemisajankohta toteen esimerkiksi silloin, jos katkaiseminen on tehty kirjallisena tunnustuksena, sopimuksena tai tilisiirtona. On oleellista, että katkaisemisen tekee toinen velkasuhteen osapuolista ja että toinen osapuoli saa siitä tiedon. Velan vanhentuminen ei katkea, jos katkaisemistoimi kohdistetaan johonkin muuhun tahoon kuin velkasuhteen osapuoleen. 

Katkaisutoimesta on käytävä ilmi, minkä velan vanhentuminen sillä katkaistaan eli velka on yksilöitävä riittävällä tavalla. Se, mitä pidetään velan riittävänä yksilöimisenä, on tapauskohtaista. Arviointiin voivat vaikuttaa muun muassa se, miten selvä kyseessä oleva velka on tai se, onko osapuolilla muita velkasuhteita keskenään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös osapuolten asema: ammattimaista luotonantoa tai perintää suorittavan tahon voidaan odottaa yksilöivän velka tarkemmin kuin yksityishenkilön. Velan yksilöimisvaatimus koskee kuitenkin myös yksityishenkilöitä eikä täysin avointa tai epäselvää velan katkaisemista voida hyväksyä keneltäkään.

Vapaamuotoiset ja oikeudelliset katkaisutoimet

Velan vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisilla (ks. kohdat 1-3) tai oikeudellisilla eli virallisilla (ks. kohdat 4-7) katkaisutoimilla. Vapaamuotoinen katkaiseminen voidaan tehdä yksityisesti velkojan ja velallisen välillä. Oikeudellisissa katkaisutoimissa velan maksamista tulee sen sijaan vaatia jonkinlaisessa lakisääteisessä menettelyssä. Lähtökohtaisesti oikeudelliset katkaisukeinot ovat erilaisia viranomaismenettelyjä, kuten ulosotto tai oikeudenkäynti. 

Velan vanhentumisajan kuluminen katkeaa, jos: 

1. Velkoja ja velallinen sopivat velan maksujärjestelyistä, vakuudesta, muusta velan ehtojen muutoksesta tai vanhentumisen katkaisemista.

• Kohdalla viitataan osapuolten väliseen velkaa koskevaan sopimukseen, joka osoittaa molempien osapuolien tunnustavan velan olevan edelleen olemassa.

2. Velallinen velkaa maksamalla tai muulla tavalla tunnustaa velan olemassaolon.

• Kohdalla viitataan velallisen yksipuolisiin katkaisutoimiin. Olennaista on, että suoritus on tehty velan maksamiseksi ja molemmat velkasuhteen osapuolet ovat siitä tietoisia. Suorituksen ei tarvitse olla sovitun suuruinen, vaan jopa viivästyneet tai liian pienet velallisen suorittamat maksut katkaisevat velan vanhentumisen.
• Muulla tavalla tarkoitetaan esimerkiksi nimenomaista tunnustamisilmoitusta tai velallisen oma-aloitteista yhteydenottoa velkojaan, jonka tarkoituksena on neuvotella tietyn velan maksuehdoista.

3. Velkoja vaatii suoritusta tai muulla tavalla muistuttaa velallista velasta.

• Velkoja voi suoritusvaatimuksen ja nimenomaisen muistuttamisen lisäksi toimittaa velalliselle esimerkiksi tiliotteen, josta käy ilmi velkojan käsitys velan voimassa olemisesta.

4. Velkoja nostaa velkaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää sitä koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa taikka muussa ratkaisun tai ratkaisuosituksen antavassa toimielimessä tai menettelyssä.

• Toimielimen tai menettelyn on perustuttava lakiin. Menettelyllä viitataan lähinnä välimiesmenettelyyn. 

5. Velkoja ilmoittaa saatavan kaikkia velallisen velkoja koskevassa menettelyssä. 

• Tällaisia menettelyjä ovat julkinen haaste, konkurssi, yrityksen saneeraus sekä yksityishenkilön velkajärjestely. 

6. Velkoja laittaa velkaa koskevan ulosottoasian vireille.

• Vanhentumisaika katkeaa, kun velkojan hakemus saapuu ulosottoviranomaiselle tai sen tietojärjestelmään. 

7. Velkaa koskeva asia sovitellaan tuomioistuinsovittelussa tai muussa sovittelumenettelyssä. 

• Vanhentuminen katkeaa, kun päätös tuomioistuinsovittelusta tehdään.
   

Velan lopullinen vanhentuminen

Luonnollisten henkilöiden rahavelat vanhentuvat lopullisesti huolimatta siitä, onko velan vanhentumisaikaa jossain vaiheessa katkaistu vai ei. Velka vanhentuu lopullisesti 20 vuoden kuluttua sen erääntymisestä. Jos myös velkoja on luonnollinen henkilö, velka vanhentuu lopullisesti vasta 25 vuoden kuluttua sen erääntymisestä. 

Tätä lopullista vanhentumisaikaa ei voida katkaista, vaan se kuluu riippumatta velkasuhteen osapuolten tekemistä tai oikeudellisista katkaisutoimista. Lopullinen vanhentuminen estää velan vanhentumisajan loputtomat katkaisemiset ja toimii ehdottomana takarajana velkojen vanhentumiselle. 

Yhteenveto

• Rahavelat vanhenevat yleisen vanhentumisajan mukaisesti kolmen vuoden kuluttua eräpäivästä.
• Kun velan vanhentuminen katkaistaan, velan vanhentumisaika alkaa kulua alusta.
• Vanhentumisen katkaiseminen voidaan tehdä hyvin vapaamuotoisesti, esimerkiksi velalliselle lähetetyllä tekstiviestillä, mutta muistutuksen on tapahduttava nimenomaan velkojan ja velallisen välillä.
• Velan vanhentumisaika voidaan katkaista myös oikeudellisin toimin, kuten velkaa koskevan oikeudenkäynnin alkamisesta.
• Velan vanhentumisen katkaiseminen on tärkeää, sillä vanhentunutta velkaa ei lähtökohtaisesti tarvitse enää maksaa.

Summary in English

• Monetary debt expires in accordance with the general limitation period of three years after the due date.
• When the limitation period of the debt is interrupted, the limitation period of the debt starts from the beginning.
• Interrupting the statute of limitations can be done in a very informal way, for example with a text message sent to the debtor, but the reminder must take place specifically between the creditor and the debtor.
• The statute of limitations for a debt can also be interrupted by legal action, such as the start of a lawsuit regarding the debt.
• Breaking the statute of limitations on the debt is important, because in principle, the debt that has expired does not need to be paid anymore.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mitä tarkoitetaan velkojen yleisellä vanhentumisajalla?

Rahavelat vanhentuvat pääsäännön mukaisesti kolmen vuoden kuluttua velan erääntymisestä. 

2. Kuka voi katkaista velan vanhentumisen?

Kumpi tahansa velkasuhteen osapuolista eli velkoja tai velallinen voi katkaista velan vanhentumisajan vapaamuotoisesti. Velkoja voi esimerkiksi vaatia velalliselta suoritusta ja velallinen voi tunnustaa velan olevan edelleen voimassa maksamalla sitä. Vanhentuminen ei katkea, jos velallinen tunnustaa velan voimassaolon jollekin muulle taholle kuin velkojalle.

Velan vanhentuminen voidaan katkaista myös oikeudellisin toimin. Tällöin kyse on yleensä jostakin viranomaismenettelystä (esim. oikeudenkäynti), jonka alkaminen katkaisee velan vanhentumisen automaattisesti.

3. Mitä tapahtuu velan vanhentumisen katkaisemisen jälkeen?

Velan vanhentumisen katkaisemisen jälkeen alkaa kulua uusi vanhentumisaika, joka on entisen pituinen. 

4. Mikä on velan vanhentumisaika, jos siitä annettu tuomio?

5 vuotta tuomion antamisesta. 

5. Vaikuttaako vanhentumisajan katkaiseminen velan lopulliseen vanhentumiseen?

Ei vaikuta. Luonnollisen henkilön rahavelka vanhenee katkaisemisesta huolimatta 20 tai 25 vuoden kuluttua sen erääntymisestä. 

Aiheesta muualla

• Laki velan vanhentumisesta (Finlex)