Minilex - Lakipuhelin

Mikä on velvoite?


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Juridinen käsite velvoite merkitsee sitä, että velvoitettu osapuoli on velvollinen toimimaan määrättyä vastapuolta kohtaan tietyllä tavalla, eli tekemään tälle suorituksen. Velvoite voi perustua joko lakiin (lakiperusteinen velvoite) tai osapuolten tekemään oikeustoimeen (oikeustoimiperusteinen velvoite).

Oikeustoimiperusteinen velvoite

Oikeustoimella tarkoitetaan yksityistä tahdonilmaisua, jolla antaja perustaa, muuttaa, siirtää tai kumoaa jonkin oikeuden. Oikeustoimi voi olla niinkin yksinkertainen teko kuin bussilipun ostaminen. Tällöin syntyy ostajalle matkustusoikeus ja bussiliikennöitsijälle oikeus maksuun palvelusta. Vastavuoroisesti ostajalle syntyy velvoite maksaa lipun hinta ja bussiliikennöitsijälle velvollisuus kuljettaa matkustajaa. Tilanteita, joissa vastakkaissuuntaiset oikeustoimet liittyvät toisiinsa, kutsutaan yleensä yksinkertaisesti sopimuksiksi. Oikeustoimiperusteinen velvoite voi siis olla rahan maksaminen (rahavelvoite) tai jonkun asian tekeminen (luontoisvelvoite). Oikeustoimiperusteinen velvoite voi myös olla vastiiketon. Tällöin puhutaaan lahjanlupauksesta. Sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu on oikeustoimiperusteinen velvoite, joka voi syntyä tilanteessa, jossa sopimusta on rikottu.

Lakiperusteinen velvoite

Lakiperusteinen velvoite syntyy suoraan lainsäädännön pohjalta, ei sopimuksen kautta. Lakiperusteinen velvoite voi olla vain rahavelvoite. Lakiperusteisten velvoitteiden kaksi tärkeintä pääryhmää ovat sopimuksenulkoinen vahingonkorvaus ja edunpalautus. Sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu ei perustu sopimuksen rikkomiseen vaan siihen, että joku on aiheuttanut toiselle vahinkoa muulla tavoin. Edunpalautusvelvoitteet puolestaan syntyvät, kun joku on aiheetta saanut jotain etua, joka tulee palauttaa. Esimerkkinä toimii tilanne, jossa joku on maksanut velkansa vahingossa jollekin kahteen kertaan.

Velvoitteen sisältö

Sekä oikeustoimiperusteisia että lakiperusteisia velvoitteita voidaan jaotella tarkemmin velvoitteen suorituksen sisällön mukaan, esimerkiksi raha- ja luontoisvelvoitteisiin. 

Positiivisia ovat kaikki velvoitteet, joiden sisältönä on aktiivinen toiminta. Negatiivisia velvoitteita ovat velvoitteet, joiden sisältö on pidättäytyä jonkin tekemisestä. Tyypillisiä esimerkkejä negatiivisesta velvoitteesta ovat salassapitovelvoite ja kilpailukielto.

Toiminta- ja tulosvelvoite- jaolla tarkoitetaan sitä, täyttääkö velallinen velvoitteensa toimimalla riittävän huolellisesti vai edellytetäänkö jonkin erityisen tuloksen saavuttamista. Tämä jaottelu voisi tulla olennaiseksi tilanteessa, jossa sovitaan rakennusurakan aikataulusta. Juridisesti on olennaista, tuleeko urakan valmistua jouluksi vai tuleeko urakoitsijan pyrkiä saamaan talo valmiiksi jouluksi.

Kertavelvoitteen kohteena on yksittäisenä hetkenä tapahtuva suoritus, esimerkiksi paidan osto. Toistuvaisvelvoitteeksi kutsutaan samasta oikeussuhteesta (esim. vuokrasopimus) johtuvia ja toistuvasti syntyviä mutta sinänsä erillisiä velvoitteita. Toistuvaisvelvoite olisi vuokralaisen vuokranmaksu. Kestovelvoitteella taas tarkoitetaan tarkoitetaan pitkäkestoista ja jatkuvasti täytettävää velvoitetta. Vuokrasopimuksessa tämä olisi vuokranantajan velvollisuus pitää asunto vuokralaisen käytettävissä.

Päävelvoite ja sivuvelvoite liittyvät toisiinsa. Sivuvelvoite voi olla jokin päävelvoitteesta erillinen velvollisuus (kuten kilpailukielto), tai päävelvoitteen toteutumista tukeva velvoite.

Mikä tahansa velvoite voi lukeutua useampaan edellä mainittuun ryhmään. Jos sinulla on kysyttävää velvoitteista, ota yhteyttä lakimieheemme.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »