Minilex - Lakipuhelin

Velvoitteen vanhentuminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Velvoitteet eivät pysy voimassa ikuisesti, vaan vanhentuvat tietyn ajan kuluessa niiden syntymisestä. Velvoitteiden vanhentumista koskeva yleislaki on laki velan vanhentumisesta. Sen säännöksiä sovelletaan rahavelkojen lisäksi myös muihin velvoitteisiin. Velvoitteet voivat koskea rahaa, tavaraa, palveluita tai muita suorituksia.

Velvoitteet vanhentuvat pääsääntöisesti kolmessa vuodessa, ellei niiden vanhentumista katkaista. Mikäli velallisia on useita, ratkaistaan vanhentumisaika erikseen jokaisen osalta. Jos velvoitteeseen liittyy liitännäissuorituksia, kuten korko tai viivästyskorko, ne vanhentuvat samassa ajassa kuin päävelka, mutta itsenäisesti. Vanhentumisajan alkaminen ratkaistaan siten erillään päävelvoitteesta. Kuitenkin, jos päävelka vanhentuu, vanhentuvat myös liitännäissuoritukset. Näin esimerkiksi päävelan erääntymisen jälkeen kertyneet viivästyskorot vanhenevat samaan aikaan kuin päävelka.

Yleinen vanhentumisaika alkaa kulua eräpäivästä, jos se on velallista sitovasti ennalta määrätty. Jos velka voidaan vaatia suoritettavaksi ennen määrättyä eräpäivää velallisen sopimusrikkomuksen perusteella tai muun syyn johdosta, vanhentumisaika alkaa kulua, kun velka on eräännyttämistoimien johdosta erääntynyt. Jollei kauppahinnan tai muun vastikkeen suorittamisen eräpäivää ole sitovasti ennalta määrätty, vanhentumisaika alkaa kulua, kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa. Vahingonkorvausvelkojen ja muiden vastaavien hyvitysvelkojen vanhentumisajan alkamisesta on omat yksityiskohtaiset sääntönsä laissa.

Mikäli kolmen vuoden vanhentumisaikaa ei voida soveltaa, tulee kysymykseen toissijainen vanhentumisaika, jonka pituus on kymmenen vuotta. Vanhentumisaika alkaa kulua velvoitteen oikeusperusteen syntymisestä, esimerkiksi velkakirjan allekirjoittamisesta. Myös toissijainen vanhentumisaika voidaan katkaista. Toissijainen vanhentumisaika tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun velan eräpäivää ei ole ennalta määrätty, vaan se on voimassa toistaiseksi. Näin estetään siis velvoitteen ikuinen voimassaolo. Toissijainen vanhentumisaika soveltuu myös ehdollisesti syntyneisiin velkoihin, kuten takaukseen. Mikäli ehdollinen tai toistaiseksi voimassaoleva velka velkojan vaatimuksen tai muun syyn johdosta erääntyy maksettavaksi, noudatetaan kuitenkin erääntymispäivästä laskettavaa kolmen vuoden vanhentumisaikaa.

Edellä esitetyt kolmen ja kymmenen vuoden vanhentumisajat voidaan katkaista. Tällöin vanhentumisaika alkaa kulua alusta. Esimerkki: Velan eräännyttyä alkaa kulua kolmen vuoden vanhentumisaika. Jos velkoja ei tämän ajan kuluessa katkaise vanhentumista, velka vanhenee. Jos vanhentuminen katkaistaan kahden vuoden jälkeen erääntymisestä, alkaa kulua uusi kolmen vuoden vanhentumisaika. Vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisilla tai oikeudellisilla katkaisutoimilla. Esimerkki ensimmäisestä on velkojan pyyntö maksaa velka, ja jälkimmäisestä kanteen vireillepano tuomioistuimessa.

Velkaa ei voi ylläpitää vanhentumisajan katkaisemisella loputtomasti. Luonnollisen henkilön sopimukseen perustuva rahavelka vanhentuu viimeistään, kun 20 vuotta on kulunut velan erääntymisestä. Jos velkoja on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. Tässä tarkoitettua vanhentumisaikaa ei voida katkaista. Luonnollisilla henkilöillä tarkoitetaan ihmisiä. Ulosottoperusteena toimivan velan lopullisesta vanhentumisesta säädetään erikseen ulosottolaissa.

Velka voi siis vanhentua yleisen kolmen vuoden tai toissijaisen kymmenen vuoden vanhentumisajan kuluessa, jos velkoja ei katkaise vanhentumista. Velka vanhenee lopullisesti 20 tai 25 vuoden kuluessa, vaikka vanhentuminen olisi katkaistu useita kertoja. Jos velallinen suorittaa maksun, lakkaa velan olemassaolo ja siten myös vanheneminen. Voit kysyä velvoitteen vanhentumisesta lisää Minilexin ammattilaisilta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]