Minilex - Lakipuhelin

Sopimus vastuu velvoite


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa. Sopimukset ovat vapaamuotoisia, ellei toisin ole laissa säädetty. Sopimus voi syntyä joko suullisesti tai kirjallisesti, mutta myös toisaalta esimerkiksi hiljaisella yhteisymmärryksellä. Esimerkki kirjallisesta sopimuksesta on velkakirja. Suullinen sopimus voi koskea esimerkiksi autokauppoja. Esimerkki hiljaiseen yhteisymmärrykseen perustuvasta sopimuksesta on kauppatapaan perustuva sopimus. Sopimuksiin voi sisältyä tiettyjä riskejä.

Velvoite voi olla laki- tai sopimusperusteinen. Lakiperusteiset velvoitteet ovat usein lähinnä rahamääräisiä. Oikeustoimiperusteisilla velvoitteilla voidaan puolestaan sopia muunkinlaisesta suorituksesta. Esimerkkinä lakisääteisestä velvoitteesta mainittakoon vahingonkorvausvastuu. Sopimusperusteisia velvoitteita ovat esimerkiksi irtaimen tavaran kauppa tai huoneen vuokraaminen.

Sopimuksen myötä syntyy siis velvoitteita. Sopimuksen sisällön merkitys astuu kuitenkin korostetusti kuvaan nimenomaisesti silloin, kun asiat eivät suju täysin odotetulla tavalla. Sopimuksen solmimisvaiheessa suositellaankin tarkkuutta, jotta säästytään riitatilanteissa mahdollisesti väljien sopimusehtojen kiperiltä tulkintakysymyksiltä. Toisaalta kun sopimusta ei täytetä sovitulla tavalla, sovitussa paikassa ja sovittuna ajankohtana, syyllistytään sopimusrikkomukseen. Sopimusrikkomuksesta aiheutuvat sanktiot voidaan pääsääntöisesti yksilöidä jo etukäteen tarkemmin sopimusehdoissa.

Sopimusehdoissa voidaan toisaalta tarkentaa esimerkiksi lainvalinta- ja riitojenratkaisulausekkeet. Näin sopimusriskejä voidaan hallita. Lainvalinnalla tarkoitetaan sovellettavan lain valintaa. Riitojenratkaisulausekkeella tarkoitetaan sopimusta toimivaltaisesta tuomioistuimesta. Suositeltavaa on pyrkiä lainvalinnassa kotimaan tai muiden pohjoismaiden lakeihin välttäen kaikista odottamattomimmat lopputulemat.

Sopimusrikkomustilanteissa aktualisoituu yleensä oikeus vaatia vahingonkorvausta aiheutuneista vahingoista. Sopimusosapuoli siis joutuu vastuuseen sopimusvelvoitteiden laiminlyömisestä. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota vastuun perusteeseen. Sopimukseen perustuva vahingonkorvausvastuu ei edellytä esimerkiksi huolimattomuutta. Päinvastoin, sopimusten kohdalla vastuu voi syntyä, kunhan sopimusta vain on rikottu. Esimerkkinä sopimusrikkomuksesta on toimituksen viivästyminen tai virheellisen tuotteen toimittaminen.

Tärkeätä on ymmärtää tehdä ero tietyn sopimusvelvoitteen sisältä tarkasteltuna kolmeen eri kysymykseen: mitä, milloin ja missä tietty toimi on sovittu tehtävän. Vastaamalla näihin kysymyksiin voidaan toisaalta myös selvittää, mitä osapuolet tarkoittivat sopimusta solmiessaan sopimuksen sisällöksi erimielisyyttä ilmetessä. Kysymyksiin voidaan vastata riippuen velvoitteen perusteesta ja tarkemmasta asiayhteydestä. Tarkempi velvoite selviää toisin sanoen sopimuksesta ilmenevän tahdonilmaisun sisällöstä sekä sen tulkinnasta.

Oleellista on, että velvoitteiden syntymisestä ei yleensä jää osapuolten kesken epäselvyyksiä. Sopimuksen syntymisestä ollaan siis yleensä samaa mieltä. Sen sijaan eripuraa aiheutuu yleensä nimenomaan velvoitteen sisällöstä. Tällöin osapuolet väittävät ymmärtäneensä sopimuksen sisällön toisistaan poikkeavasti. Ratkaistavaksi jää, kumman kanta on perustellumpi. Oikea lopputulos sopimuksen sisällöstä selviää sopimuksen tulkinnalla ja täydentämisellä.

Sopimus voi tietyin edellytyksin olla tehoton, jolloin se ei tuota oikeusvaikutuksia. Syynä voi olla joko sopimuksen pätemättömyys tai toisaalta oikeusvaikutusten puuttuminen tietyn ehdon, aikamääräyksen tai esimerkiksi sopimuksen peruuntumisen vuoksi.  Toisaalta kannattaa havaita, että oikeustoimen ehdon ollessa kohtuuton tai sen soveltamisen johtaessa kohtuuttomuuteen, voidaan ehtoa joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.

Sopimusehto ei sido esimerkiksi niiltä osin, kuin se on lainvastainen. Kuitenkin laittoman sopimusehdon sisältävä sopimus ei välttämättä muodostu kokonaan pätemättömäksi. Toisin sanoen, päteviltä osin sopimus jää pääsääntöisesti voimaan. Pätemätön sopimuskin saattaa jäädä toisaalta voimaan, jos tietty taho ei vetoa pätemättömyysperusteen olemassaoloon kohtuullisen ajan kuluessa. Tällöin sanotaan pätemättömyysperusteen “korjaantuvan”. Korjaantuvat pätemättömyysperusteet jäävät siis pääsääntöisesti voimaan, jos nimenomaan loukattu osapuoli ei vetoa pätemättömyyteen. Oikeus vedota sopimuksen pätemättömyyteen saattaa toisaalta kuulua kaikille, joiden oikeutta sopimus koskee. Korjautuvia pätemättömyysperusteita ovat esimerkiksi sopimukseen pakottaminen, erehdys ja edustusvallan puuttuminen.

Toisaalta tunnetaan itsestäänkin vaikuttava pätemättömyys. Esimerkiksi sopimuksen muotovirhe, sopimuksen hyvän tavan tai lainvastaisuus sekä valeoikeustoimiluonne ovat ns. korjaantumattomia pätemättömyysperusteita. Kummatkin sopimusosapuolet voivat tällöin vedota korjaantumattoman pätemättömyysperusteen olemassaoloon, jolloin sopimuksesta johtuvat oikeusvaikutukset jäävät syntymättä. Toisaalta tietyt sopimuksen mitättömyysperusteet otetaan toisaalta tuomioistuimessa huomioon viran puolesta, jolloin sopimuksessa olevaan virheeseen ei tarvitse erikseen vedota, jotta virhe johtaisi oikeustoimen mitättömyyteen. Esimerkkinä oikeustoimen mitättömyysperusteesta on alaikäisten solmima avioliitto tai kiinteistönkauppa, jonka osalta ei ole noudatettu lakisääteisiä muotovaatimuksia.

Jos sopimus on pätemätön, se kumoutuu aiheuttaen myös taannehtivia oikeusvaikutuksia. Seuraamuksena on, että sopimuksesta aiheutuvia suoritusvelvollisuuksia ei ole. Jos mitään suorituksia ei keretty vielä tekemään, sopimuksen pätemättömyys ei johda erityistoimenpiteisiin. Toisaalta, jos osapuolet olivat jo suorittaneet jotain sopimuksen eteen, suoritukset on palautettava molemminpuolisesti. Mikäli suorituksen palauttaminen ei ole enää mahdollista, on osapuolen korvattava suorituksen arvo.

Sopimuksesta kannattaa pyrkiä laatimaan ammattimainen, eli ei liian pitkää, eikä liian tulkinnanvaraista, jotta mahdollisilta sopimusehtojen tulkintaristiriidoilta säästyttäisiin. Kun sopimus on laadittu hyvin, ei erimielisyyttäkään yleensä aiheudu läheskään niin helposti. Käänny siis osaavan lakimiehemme puoleen. Hän auttaa sinua tekemään juuri sellaisen sopimuksen, kuin sinä juuri omassa tilanteessasi tarvitset.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa