- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lapsen edun mukaista yhteishuoltajuutta voidaan pitää erotilanteissa lähtökohtana. Mikäli vanhemmilla on yhteishuoltajuus, se jatkuu automaattisesti myös eron jälkeen, ellei vanhemmat sovi muunlaisesta järjestelystä. Erotilanteessa lapset kuitenkin usein jäävät asumaan toisen vanhemman luokse, milloin etävanhemman tulee maksaa elatusapua lähivanhemmalle.
Lapsen huoltajat
Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai ne henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.
Lapsen huoltajan tehtäviin kuuluu turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Huoltaja myös edustaa lasta tätä koskevissa asioissa.
Lapsen huoltajalla on oikeus päättää:
- lapsen hoidosta
- kasvatuksesta
- koulutuksesta
- asuinpaikasta
- harrastuksista sekä
- muista henkilökohtaisista asioista
Lapsen huoltajan tulee lasta koskevissa päätöksissä ottaa huomioon lapsen kehitystaso ja sen mahdollistaessa keskustella asioista myös lapsen kanssa. Lapsen toiveita ja mielipiteitä täytyy kuunnella ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon päätöksenteossa.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopiminen
Vanhemmat voivat sopia keskenään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tekemällä siitä sopimuksen. Vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille yhteisesti (yhteishuoltajuus). Sopimuksessa vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsi asuu toisen vanhempansa luona, mikäli vanhemmat eivät asu yhdessä tai siitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen).
Tapaamisoikeuden osalta lapsen huoltajuudella ei ole merkitystä. Tämän vuoksi myös yhteishuoltajuus tilanteissa vanhemmat voivat sopia haluamallaan tavalla tapaamisoikeuden laajuudesta. Voidaan esimerkiksi sopia, että lapsi tapaa toista vanhempaa harvemmin.
Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää läheinen suhde vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen sisältyy lapsen oikeus ajoittain olla etävanhemman, eli vanhemman, jonka luona lapsi ei asu, luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. Molempien vanhempien tulee myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdystä sopimuksesta tulee ilmetä tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumisen osalta tulee esimerkiksi määritellä se, kuinka usein ja milloin lapsi asuu toisen vanhemman luona. Lisäksi vuoroasumistilanteissa tulee sopimukseen kirjata, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.
Sopimuksen vahvistaminen
Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka.
Sosiaalilautakunnan tulee sopimusta vahvistettaessa ottaa huomioon lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset ja mielipide, mikäli se on mahdollista lapsen iän ja kehitystason kannalta. Lastenvalvojan tai henkilön, joka on määrätty valmistelemaan sopimusten vahvistamista, tulee keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti, mikäli lapsi tähän suostuu ja keskustelu on tarpeen lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi.
Sen jälkeen, kun sosiaalilautakunta on vahvistanut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdyn sopimuksen, sopimus voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päättäminen tuomioistuimessa
Mikäli vanhemmat eivät pääse keskinäiseen yhteisymmärrykseen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, päätöksen tekee tuomioistuin. Tuomioistuin voi päättää siitä, että lapsen huolto uskotaan yhteisesti molemmille vanhemmille (yhteishuoltajuus). Lisäksi tuomioistuin voi päättää lapsen asumisesta sekä tapaamisoikeudesta.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tuomioistuimessa tehtyä päätöstä tai sosiaalilautakunnassa vahvistettua sopimusta voidaan muuttaa, mikäli olosuhteet ovat muuttuneet tai muuttamiseen on muuta aihetta.
Lapsen oikeus elatukseen erotilanteissa
Lapsen oikeudesta elatukseen säädetään laissa lapsen elatuksesta.
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Elatukseen sisältyy lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttäminen. Lisäksi elatus sisältää lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.
Vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan lapsen elatuksesta siihen asti, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta. Lakisääteinen velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta jatkuu myös vanhempien eron jälkeen. Tämä velvoittaa vanhemmat sopimaan lapsen elatuksesta erotilanteiden yhteydessä.
Elatusavusta sopimisen eri mahdollisuudet
Vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, jos
- hän ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta
- lapsi ei asu pysyvästi hänen luonaan tai
- lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhempansa tai muun huoltajansa luona.
Lähivanhemmaksi kutsutaan erotilanteissa vanhempaa, jonka luona lapset pääasiallisesti asuvat. Etävanhemmalla on näin ollen lakisääteinen velvollisuus maksaa lapsista elatusapua lähivanhemmalle.
Lapsen huoltajien tulee tehdä yhdessä lasta koskevat päätökset. Näin ollen yhteishuoltajat voivat yhteisymmärryksessä sopia elatusavun määrästä tai esimerkiksi siitä, ettei elatusapua makseta ollenkaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja lapsi asuu vuoroviikoittain kummankin vanhemman luona.
Lähtökohtaisesti vanhemmat sopivat erotilanteessa lapsen elatusavusta keskinäisellä sopimuksella, joka on vahvistettava kunnan sosiaalihuollossa eli yleensä lastenvalvojalla. Usein sopimus myös laaditaan lastenvalvojan luona.
Ei ole kuitenkaan kiellettyä laatia vain vanhempien keskinäistä sopimusta esimerkiksi suullisesti. Luonnollisesti tämä ei kuitenkaan ole suotavaa mahdollisten erimielisyyksien vuoksi.
Mikäli vanhemmat eivät pääse elatustavusta keskenään sopuun, tulee tuomioistuimen vahvistaa elatusavun määrä. Minilex-verkkosivulta löytyy elatusavun vahvistamista tuomioistuimessa koskeva opas, jonka löytää nimellä Elatusavun vahvistaminen oikeudessa.
Lastenvalvojalla tai tuomioistuimessa vahvistettu elatusapu on täytäntöönpanokelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että laiminlyöty elatusapu voidaan loppujen lopuksi ulosmitata elatusvelvolliselta.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Täytyykö elatusavusta tehty sopimus aina vahvistaa kunnan sosiaalihuollossa?
Elatusavusta tehtyä sopimusta ei ole välttämätöntä vahvistaa kunnan sosiaalihuollossa, vaan vanhemmat voivat sopia siitä myös vapaamuotoisesti. Sopimuksen vahvistaminen on kuitenkin suositeltavaa erimielisyyksien välttämiseksi, sillä sen jälkeen, kun sosiaalihuolto on vahvistanut elatusavusta tehdyn sopimuksen, se voidaan panna täytäntöön tuomioistuimessa. Lisäksi Kela edellyttää tuomioistuimen tai sosiaalihuollon vahvistamaa sopimusta elatustuen myöntämiseksi.
2. Millä tavoin lapsen huoltajuus vaikuttaa elatusvelvollisuuteen?
Huoltajuus ja elatusvelvollisuus eivät liity toisiinsa. Elatusvelvollisuus määräytyy vanhemmuuden perusteella. Näin ollen vanhemmalla on aina elatusvelvollisuus alaikäisestä lapsesta huoltajuudesta riippumatta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa