» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2015:39 oli kyse siitä, oliko kihlakunnansyyttäjän virasta virkavapaana oleva määräaikainen esittelijäneuvos esteellinen toiminaan esittelijänä korkeimmassa oikeudessa sellaisessa rikosasiassa, jossa muutoksenhakijana oli apulaisvaltakunnansyyttäjä.
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Asiasta valitettiin hovioikeuteen ja se lievensi syyksilukemista tuomiten A:n vain lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ja alentaen myös tälle tuomittua rangaistusta.
Apulaisvaltakunnansyyttäjälle ja A:lle myönnettiin valituslupa korkeimmassa oikeudessa ja vastauksessaan A:n valitukseen apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi tiedossaan olevan, että korkeimmassa oikeudessa asian määrättynä esittelijänä toimii määräaikainen esittelijäneuvos X, joka on virkavapaana kihlakunnansyyttäjän virastaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä pyysi, että korkein oikeus selvittää viran puolesta esittelijäneuvos X:n mahdollisen esteellisyyden. Hänen kantansa mukaan X ei ollut asiassa esteellinen.
A puolestaan katsoi antamassaan lausumassa, että koska X kuuluu syyttäjän virkansa vuoksi Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatioon, on asiassa valittajana oleva valtakunnansyyttäjä X:n esimies, joten X:ää tulisi pitää esteellisenä.
Korkeimman oikeuden mukaan arvioitava oli se, aiheuttaako X:n vakituinen taustavirka, jonka vuoksi hän hallinnollisesti on valtakunnansyyttäjän alainen, perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan käsillä olevassa asiassa, jossa toisena asianosaisena on apulaisvaltakunnansyyttäjä. Korkein oikeus totesi erikseen, että asiassa ei ole edes esitetty väitettä siitä, että apulaisvaltakunnansyyttäjä olisi vaikuttanut tai pyrkinyt vaikuttamaan X:ään tai että X:llä olisi henkilökohtaista sidettä asianosaisiin.
Korkein oikeus otti arviointinsa lähtökohdaksi oikeudenkäymiskaaren esteellisyyssäännökset, jotka on pyritty laatimaan niin, että ne täyttävät Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja perustuslaista ilmenevät vaatimukset tuomioistuimen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Korkein oikeus totesi, että sillä tai korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole omaa oikeuskäytäntöä vastaavista tapauksista, eikä myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavana ole ollut vastaavaa tapausta. Sen sijaan Ruotsin korkein oikeus on katsonut, että syyttäjän virasta virkavapaalla ollut ja hovioikeuden määräaikaisena tuomarina toiminut henkilö oli esteellinen käsittelemään rikosasioita.
Arvioidessaan X:n esteellisyyttä korkein oikeus tutki myös apulaisvaltakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän asemaa syyttäjälaitoksessa sekä korkeimman oikeuden esittelijän asemaa.
Esteettömyyttä puoltaviksi seikoiksi korkein oikeus katsoi, että niin esittelijänä toimiva X kuin apulaisvaltakunnansyyttäjäkin toimivat asiassa virkavastuulla, eivätkä aja omaa asiaansa. X on lisäksi määrätty esittelijäneuvoksen virkaan viideksi vuodeksi, joka ajanjaksona on sen pituinen, että X:n yhteyden hänen taustavirkaansa, sen organisatoriseen asemaan ja siihen liittyvään lojaalisuuteen voidaan katsoa heikentyneen niin, ettei sillä ole enää merkitystä hänen hoitaessaan itsenäistä ja riippumatonta esittelijän virkaa, jossa hän ei myöskään ole ratkaisijan asemassa.
X:n esteellisyyttä puoltaviksi seikoiksi korkein oikeus sen sijaan katsoi sen, että ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta merkityksellistä asiassa on se, että apulaisvaltakunnansyyttäjä on X:n taustaviran vuoksi hänen hallinnollinen esimiehensä ja tämä voi saada ulkopuolisen tarkastelija perustellusti epäilemään sitä, että X:n suhde apulaisvaltakunnansyyttäjään voisi vaikuttaa siihen, miten X asian esittelee. Lisäksi asiaa arvioitaessa tulee korkeimman oikeuden mukaan huomioida myös se, että X:n asema esittelijänä on merkityksellinen, sekä se, että kysymyksessä on yhteiskunnan kannalta merkittävä rikosasia.
Arvioituaan eri näkökulmia korkein oikeus päätyi siihen, että X:n esteellisyyttä puoltavien merkkien vuoksi X:n ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen suhde on sellainen oikeudenkäymiskaaressa tarkoitettu suhde, joka antaa perustellun aiheen epäillä X:n puolueettomuutta kyseisessä rikosasiassa.
Korkein oikeus katsoikin – ei kuitenkaan yksimielisesti – että X oli esteellinen esittelemään kyseisen asian.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa