» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A ja B olivat päätyneet avioeroon ja heillä oli kaksi yhteistä lasta. Kihlakunnanoikeuden tuomitessa A:n ja B:n avioeroon, oli se samalla velvoittanut A:n suorittamaan elatussopimuksen mukaisesti kummallekin elatusapua 1750 markkaa kuukaudessa kunnes lapset tulevat täysi-ikäisiksi. Elatusapujen määrä oli noussut indeksikorotusten mukaisesti 2230 markkaan, mutta A:n maksukyky oli olennaisesti heikentynyt hänen velkaantumisen sekä vuosiansioiden alentumisen johdosta. Tämän vuoksi A katsoikin, että hän ei selviä elatusvelvollisuudestaan ellei elatusavun määrää alenneta. A vaati kanteessaan, että kummankin lapsen osalta elatusapu vähennetään 550 markkaan kuukaudessa. B, lapsien huoltajana, vaati kannetta hylättäväksi.
Käräjäoikeus totesi, että A:n vuosiansiot ovat alentuneet noin 570 000 markasta noin 240 000 markkaan. Käräjäoikeus katsoi tämän muutoksen oleelliseksi. Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että A:n velkaantumisella ei ollut olennaista merkitystä asiassa. Käräjäoikeus myös huomautti, että A:lla on muuta varallisuusarvoa omavaa omaisuutta, ja että A pystyy sääntelemään tulotasoaan. Näiden syiden vuoksi käräjäoikeus alensi elatusarvot 2000 markkaan.
A valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. A vaati tuomion kumoamista sekä vaati käräjätuomarina toimineen oikeuden puheenjohtajan esteellisyyden selvittämistä. Hovioikeus totesi käräjätuomarin esteellisyydestä seuraavaa: oikeudenkäymiskaaren mukaan tuomari on esteellinen muun muassa silloin, kun hänellä on itsellänsä samanlainen asia toisessa oikeudessa. Hovioikeus totesikin, että käräjätuomari itse oli ollut käräjäoikeudessa kantajana yksipuolisella tuomiolla ratkaistussa asiassa, joka koski hänen tyttärelleen täysi-ikäisenä maksettavaa koulutusavustusta. Hovioikeus huomautti, että elatusapua ja koulutusapua ei voida rinnastaa, sillä käräjätuomari ei ollut itse ollut asiassa asianosaisena. Tämän vuoksi oikeudenkäymiskaaren edellyttämä "samanlaisen asian vireillä olo" -vaatimus ei täyttynyt. Hovioikeus katsoi, että käräjätuomari ei ollut asiassa esteellinen.
Hovioikeuden valituksessa A oli myös todennut, että käräjäoikeudessa sattui oikeudenkäyntivirheitä. Näiden osalta hovioikeus lausui, että asiassa ilmitulleiden seikkojen perusteella ei ollut todennäköistä, että olisi tapahtunut mitään virhettä tai, että käräjätuomari olisi toiminut epäasiallisesti. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. A valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen ja sai valitusluvan. A vaati, että käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot kumotaan ja, että asia palautetaan esteettömän tuomarikokoonpanon käsiteltäväksi.
Korkein oikeus toisti hovioikeuden toteamaa tuomarin esteellisyyden määritelmän täyttymisestä. KKO katoi, että esteellisyyssäännös pyrkii turvaamaan oikeudenkäynnin puolueettomuuden. KKO huomautti, että käräjätuomarin samanaikaisesti virellä ollut koulutusavustusasia on ollut elatusasiaan rinnasteinen. Lisäksi koulutusavustuksella on ollut välitöntä merkitystä vanhemman (käräjätuomarin) talouteen, eikä lapsen täysi-ikäisyydellä ole merkitystä. Näin ollen KKO katsoi, että käräjätuomari on ollut esteellinen toimimaan elatusasiassa tuomarina.
KKO kumosi KäO:n ja HO:n tuomiot ja määräsi asian palautettavaksi takaisin käräjäoikeuteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa