» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Valeoikeustoimella tarkoitetaan sopimusta tai muuta oikeustointa, jota osapuolet eivät ole tarkoittaneet todelliseksi ja joka ei siten vastaa heidän todellista tarkoitustaan. Osapuolet voivat esimerkiksi tehdä näennäisen sopimuksen tavoitellakseen tiettyä etua saattamatta sopimuksen mukaista oikeustilaa tosiasiallisesti voimaan. Valeoikeustoimella pyritään toisinaan loukkaamaan osapuolen velkojien oikeuksia.
Valeoikeustoimi on pääsääntöisesti pätemätön osapuolten välillä, eivätkä osapuolet voi yleensä perustaa keskinäisiä vaatimuksiaan siihen. Pätemättömyyteen voivat vedota myös sivulliset, joiden oikeutta valeoikeustoimi loukkaa.
Valeasiakirjan mukainen oikeus voi kuitenkin tietyin edellytyksin sitoa sivullista. Jos valeasiakirjan mukainen oikeus, esimerkiksi saatava, on siirretty kolmannelle, siirronsaaja voi saattaa oikeuden voimaan oikeustoimilain 34 §:n nojalla, jos hän oli oikeuden saadessaan vilpittömässä mielessä eli uskoi asiakirjan oikeaksi eikä hänellä ollut aihetta epäillä sen oikeellisuutta.
Valeoikeustoimi ei myöskään välttämättä estä velkojaa saamasta suoritusta ulosotossa. Tietyin edellytyksin ulosmittaus voidaan kohdistaa omaisuuteen, joka on näennäisjärjestelyn perusteella siirretty sivullisen nimiin.
Miten valeoikeustoimen tunnistaa?
Valeoikeustoimessa paperit kertovat yhtä ja todellisuus toista. Molemmat osapuolet tietävät tämän. Tyypillisiä tilanteita ovat:
- Velallinen "myy" auton tai mökin sukulaiselle, mutta kauppahintaa ei makseta ja velallinen käyttää omaisuutta kuten ennenkin.
- Velkakirja laaditaan velasta, jota ei todellisuudessa ole, jotta "velkoja" voisi myöhemmin ottaa osan velallisen varoista.
- Vuokrasopimus tai työsopimus tehdään vain paperilla, esimerkiksi jotta joku saisi tuen tai etuuden, johon hänellä ei muuten olisi oikeutta.
Merkkejä valejärjestelystä ovat esimerkiksi maksamatta jäänyt tai selvästi alihintainen kauppahinta, omaisuuden jääminen entisen omistajan käyttöön, se, että entinen omistaja maksaa yhä kulut, ja osapuolten läheinen suhde. Yksikään merkki ei yksin ratkaise asiaa. Ratkaisevaa on, mitä osapuolet todella tarkoittivat.
Joskus asiakirjassa ilmoitettu oikeustoimi peittää alleen toisen, todellisen oikeustoimen. Esimerkiksi kaupaksi kirjattu luovutus voi tosiasiassa olla lahja, jos osapuolet ovat tarkoittaneet omistusoikeuden siirtyvän ilman vastiketta. Tällöin oikeustoimen oikeusvaikutukset arvioidaan lähtökohtaisesti osapuolten todellisuudessa tarkoittaman oikeustoimen perusteella, jos sen pätevyyden edellytykset täyttyvät. Myös verotuksessa järjestely voidaan arvioida sen tosiasiallisen luonteen ja tarkoituksen mukaisesti.
Valeoikeustoimi ei ole sama asia kuin huono kauppa. Pelkkä se, että hinta on alhainen tai sopimus on toiselle epäedullinen, ei tee kaupasta valekauppaa, jos osapuolet todella tarkoittivat omistuksen siirtyvän. Silloin kyseeseen voivat tulla muut keinot, kuten takaisinsaanti.
Mitä oikeustoimilain 34 § tarkoittaa käytännössä?
Pykälä koskee vain yhtä tilannetta: valeasiakirjan mukainen oikeus on siirretty toiselle. Siirronsaaja saa saattaa oikeuden voimaan, jos hän oli sen saadessaan vilpittömässä mielessä eli ei tiennyt järjestelystä eikä hänen olisi pitänyt tietää siitä. Säännös suojaa sivullista, joka luotti asiakirjaan. Se ei tee valeoikeustoimesta pätevää alkuperäisten osapuolten välillä.
Esimerkki: Pekka antaa ystävälleen 10 000 euron velkakirjan velasta, jota ei ole. Ystävä myy velkakirjan perintäyhtiölle, joka ei tiedä järjestelystä. Perintäyhtiö voi periä velan Pekalta, ja Pekka joutuu itse selvittämään asian ystävänsä kanssa. Valeasiakirjan allekirjoittaminen on siis riski myös sille, joka ei aio hyötyä siitä.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Miten velkoja pääsee käsiksi omaisuuteen?
Valeoikeustoimi ei estä velkojaa saamasta suoritusta velallisen todellisesta omaisuudesta. Keinoja on kaksi, ja ne sopivat eri tilanteisiin.
Ulosotossa omaisuus voidaan ulosmitata, vaikka sen väitetään kuuluvan sivulliselle, kun kolme edellytystä täyttyy. Ensinnäkin järjestelyn oikeudellinen muoto ei vastaa sen todellista luonnetta, kun katsotaan esimerkiksi sitä, kuka omaisuutta käytännössä hallitsee ja hyötyy siitä. Toiseksi muotoa ilmeisesti käytetään ulosoton välttämiseen. Kolmanneksi velkoja ei todennäköisesti muuten saa saatavaansa kohtuullisessa ajassa.
Sivullinen voi estää ulosmittauksen saattamalla todennäköiseksi, että se loukkaa hänen todellista oikeuttaan (ulosottokaaren 4 luvun 14 §).
Takaisinsaanti on eri keino. Se koskee aitoa ja sinänsä pätevää oikeustointa, joka loukkaa velkojia, esimerkiksi lahjaa tai omaisuuden siirtoa pois velkojien ulottuvilta velallisen ollessa maksukyvytön. Yleisen säännön mukaan peräyttäminen edellyttää lisäksi, että vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää velallisen huonosta taloudellisesta tilanteesta ja järjestelyn sopimattomuudesta.
Velallisen läheisen oletetaan tienneen, ellei hän saata todennäköiseksi, ettei hän tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää (takaisinsaantilain 5 §). Lahja peräytyy, jos se on täytetty viimeisen vuoden aikana ennen niin sanottua määräpäivää, ja läheiselle annettu lahja tietyin edellytyksin kolmen vuoden ajalta (takaisinsaantilain 6 §).
Takaisinsaantia voidaan vaatia konkurssissa ja ulosotossa. Ulosotossa määräpäivä on ulosottoasian vireilletulopäivä, ja takaisinsaannista päättää tuomioistuin velkojan kanteesta (ulosottokaaren 3 luvun 84 §). Konkurssissa takaisinsaantikanne on nostettava vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Sen jälkeenkin kanteen voi nostaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssipesä havaitsi perusteen tai sen olisi pitänyt havaita se (takaisinsaantilain 24 §).
Käytännössä velkoja vetoaa usein ensisijaisesti siihen, että järjestely on vain näennäinen, ja toissijaisesti siihen, että se on joka tapauksessa peräytettävä takaisinsaantina.
Esimerkki: Velallinen kirjaa kesämökin veljensä nimiin yhden euron kauppahinnalla, mutta käyttää mökkiä itse ja maksaa sen kulut. Ulosotossa mökki voidaan ulosmitata, jos järjestelyn katsotaan olevan keinotekoinen. Veljen on silloin saatettava todennäköiseksi, että mökki todella kuuluu hänelle.
Mitä osapuolille seuraa?
Valeoikeustoimen osapuolet eivät voi vaatia toisiltaan suoritusta asiakirjan perusteella. Jos "ostaja" esimerkiksi vaatii valekaupan perusteella omaisuutta itselleen, myyjä voi vedota siihen, ettei kauppaa ollut tarkoitettu todelliseksi.
Valeoikeustointa väittävän on yleensä näytettävä väitteensä. Se on usein vaikeaa, koska asiakirja on laadittu näyttämään aidolta. Siksi näyttönä korostuvat tosiasiat: maksettiinko hinta, kuka omaisuutta käytti ja miten osapuolet toimivat kaupan jälkeen.
Velkojia vahingoittava valejärjestely voi olla myös rangaistava teko. Rikosvastuu arvioidaan erikseen sopimuksen pätemättömyydestä.
Valeoikeustoimi on erotettava muista pätemättömyysperusteista, kuten pakosta tai petollisesta viettelystä. Niissä toinen osapuoli on tehnyt sopimuksen virheellisesti muodostuneen tahdon varassa. Valeoikeustoimessa molemmat osapuolet tietävät, ettei asiakirja vastaa todellisuutta.
Mitä kannattaa tehdä?
- Velkojana: kokoa näyttö järjestelyn näennäisyydestä, kuten siitä, kuka käyttää omaisuutta, maksettiinko kauppahinta ja millainen suhde osapuolilla on. Kerro havainnoistasi ulosottomiehelle. Jos velallinen on siirtänyt omaisuutta ennen ulosottoa tai konkurssia, selvitä myös takaisinsaanti ja sen määräajat.
- Osapuolena: älä allekirjoita asiakirjaa, joka ei vastaa todellista sopimusta. Valeasiakirja voi sitoa sinua vilpittömässä mielessä olevaa siirronsaajaa kohtaan, ja velkojat voivat silti päästä käsiksi omaisuuteen.
- Sivullisena, jonka nimissä omaisuus on: säilytä näyttö siitä, että maksoit kauppahinnan ja käytät omaisuutta itse. Ilman sitä voi olla vaikea estää ulosmittausta.
- Kolmantena: tarkista ennen saamisen tai omaisuuden ostamista, että taustalla on todellinen oikeustoimi.
Milloin juristin apu kannattaa?
Juristin apu kannattaa, kun velallinen on siirtänyt omaisuutta läheiselle juuri ennen ulosottoa tai konkurssia, kun sinua vastaan vaaditaan suoritusta asiakirjasta, jota et pidä todellisena, kun omaisuuttasi on ulosmitattu toisen velasta tai kun olet ostanut saamisen, jonka aitoutta riitautetaan. Juristi arvioi, onko kyse valeoikeustoimesta vai takaisinsaannista, kokoaa näytön, laatii vaatimuksen ulosottomiehelle tai kanteen ja huolehtii, etteivät takaisinsaannin määräajat kulu umpeen.
Usein kysyttyä
Onko valeoikeustoimi laiton?
Valeoikeustoimi ei aina ole rikos, mutta se ei sido osapuolia eikä yleensä estä velkojia pääsemästä omaisuuteen. Jos järjestelyllä pyritään vahingoittamaan velkojia, se voi olla myös rangaistava teko.
Voinko vaatia takaisin omaisuuden, jonka annoin valekaupalla toisen nimiin?
Lähtökohtaisesti kyllä, koska valekauppa ei sido osapuolia keskenään. Sinun on kuitenkin näytettävä, ettei kauppaa tarkoitettu todelliseksi. Jos toinen on jo luovuttanut omaisuuden tai oikeuden edelleen vilpittömässä mielessä olevalle, tämä voi olla suojattu.
Onko valeoikeustoimi sama kuin takaisinsaanti?
Ei ole. Valeoikeustoimessa oikeustoimi on näennäinen. Takaisinsaannissa oikeustoimi on aito, mutta se peräytetään velkojien suojaamiseksi, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Miten valeoikeustoimi näytetään toteen?
Osoittamalla, ettei asiakirja vastaa osapuolten todellista tahtoa. Näyttönä voivat olla esimerkiksi maksun puuttuminen, omaisuuden tosiasiallinen käyttö, kulujen maksaja ja osapuolten läheinen suhde. Näyttö arvioidaan kokonaisuutena.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa