Minilex - Lakipuhelin

Vastaako tilaaja alihankkijan tai vuokratyöntekijän aiheuttamasta vahingosta?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Tilaaja ei yleensä vastaa alihankkijan työntekijän aiheuttamasta vahingosta. Isännänvastuu kuuluu työntekijän omalle työnantajalle eli alihankkijalle (vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §). Tilaaja voi kuitenkin vastata, jos alihankkija on rinnastettava sen työntekijään, jos tilaaja on itse toiminut huolimattomasti tai jos vahingonkärsijä on tilaajan oma sopimuskumppani. Vuokratyössä vuokratyöntekijän työnantaja on vuokrayritys, mutta työtä johtava käyttäjäyritys voi vastata omista laiminlyönneistään, kuten puutteellisesta perehdytyksestä. Usein vastuullisia on useampi, ja vahingonkärsijä voi vaatia korvausta kaikilta niiltä, jotka ovat vastuussa.
 

Alihankinta: vastuu on lähtökohtaisesti alihankkijalla

Alihankkijan työntekijä on alihankkijan, ei tilaajan, palveluksessa. Jos hän aiheuttaa työssä vahinkoa sivulliselle, alihankkija vastaa siitä työnantajana. Alihankkijan vastuu ei edellytä, että yritys itse olisi toiminut huolimattomasti. Riittää, että sen työntekijä on aiheuttanut vahingon virheellään tai laiminlyönnillään työssä.

Sama yritys voi olla yhdessä hankkeessa tilaaja, toisessa alihankkija ja kolmannessa käyttäjäyritys, joten rooli selvitetään aina juuri kyseisen työn osalta. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, keneltä korvausta kannattaa vaatia.

Työntekijä itse vastaa huolimattomuudesta aiheutetusta vahingosta vahingonkärsijälle vain toissijaisesti ja kohtuulliseksi harkitulla määrällä. Lievästä huolimattomuudesta hän ei vastaa lainkaan (4 luvun 1 § ja 6 luvun 2 §). Tahallisesta vahingosta hän vastaa yleensä täysimääräisesti.
 

Kun alihankkija rinnastetaan työntekijään

Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka toimeksiantosuhteen pysyvyyden, työn laadun ja muiden olosuhteiden vuoksi on rinnastettava työntekijään (3 luvun 1 §:n 1 momentti). Silloin tilaaja vastaa yrittäjän aiheuttamasta vahingosta kuin oman työntekijänsä teosta.

Rinnastusta puoltaa esimerkiksi se, että yrittäjä tekee pitkään työtä lähes vain yhdelle tilaajalle, tilaaja ohjaa työtä ja aikataulua tarkasti ja työ on osa tilaajan tavallista toimintaa. Rinnastusta vastaan puhuu se, että yrittäjällä on useita asiakkaita, omat työntekijät ja välineet ja hän päättää itse työn tekemisestä. Kyse on kokonaisarviosta.
 

Vuokratyö: vuokrayritys vai käyttäjäyritys?

Vuokratyöntekijä on työsuhteessa vuokrayritykseen. Käyttäjäyritykselle siirtyvät kuitenkin oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ne työnantajan velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin (työsopimuslain 1 luvun 7 §:n 3 momentti). Käyttäjäyrityksen on työn aikana noudatettava työturvallisuuslain työnantajaa koskevia säännöksiä. Sen on erityisesti huolehdittava vuokratyöntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin (työturvallisuuslain 3 §).

Vuokratyöntekijän sivulliselle aiheuttaman vahingon osalta isännänvastuun jakautuminen vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä ei ratkea yksin sen perusteella, kumpi on työntekijän muodollinen työnantaja. Käyttäjäyritykselle siirtyvä työnjohto- ja valvontaoikeus voi vaikuttaa siihen, kumman yrityksen katsotaan vastaavan työntekijän työssään aiheuttamasta vahingosta vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n perusteella. Käyttäjäyritys voi vastata myös omasta huolimattomuudestaan, esimerkiksi jos se jätti perehdytyksen antamatta, antoi vaarallisen työohjeen tai pani työntekijän tehtävään, johon tällä ei ollut riittävää ammattitaitoa. Käyttäjäyrityksen on ennen työn alkua kerrottava vuokrayritykselle työn ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet (työturvallisuuslain 3 §:n 2 momentti). Yritysten välisellä sopimuksella voi olla merkitystä niiden keskinäisessä vastuunjaossa, mutta sopimus ei sellaisenaan rajoita vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta vastuussa olevilta.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Tilaajan oma huolimattomuus

Tilaaja vastaa omasta tuottamuksestaan (vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §). Vastuu voi syntyä esimerkiksi, jos tilaaja antoi virheelliset ohjeet, jätti kertomatta työkohteen tiedossa olleista vaaroista, määräsi itse vaarallisen työtavan tai valitsi tehtävään urakoitsijan, jonka puutteet olivat sen tiedossa.

Työturvallisuuslaki tarkentaa, mitä yhteisellä työpaikalla odotetaan. Kun samalla työpaikalla toimii useita yrityksiä, pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on huolehdittava muun muassa toimintojen yhteensovittamisesta, liikkumisesta, järjestyksestä ja yleisestä turvallisuudesta (työturvallisuuslain 49–51 §). Nämä velvollisuudet suojaavat työpaikalla työskenteleviä. Yhteisellä rakennustyömaalla pääurakoitsijan asemassa olevan työnantajan tai, jos sellaista ei ole, rakennushanketta johtavan tai valvovan rakennuttajan tai muun henkilön on lisäksi huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille (työturvallisuuslain 52 §). Tämä koskee esimerkiksi ohikulkijoita ja naapureita. Velvoitteiden laiminlyönti voi osoittaa, että tilaaja tai pääurakoitsija on toiminut huolimattomasti.
 

Kun vahinko kohdistuu tilaajan omaan asiakkaaseen

Jos vahingonkärsijä on tilaajan oma sopimuskumppani, esimerkiksi asiakas tai vuokralainen, tilaaja voi vastata hänelle sopimuksen perusteella. Sopijapuoli vastaa yleensä myös niistä, joita se käyttää apunaan sopimuksen täyttämisessä. Sama periaate näkyy esimerkiksi kauppalain 27 §:n 2 momentissa.

Kuluttajalla on tästä selvä sääntö. Jos teetät remontin yrityksellä, joka käyttää alihankkijaa, yritys vastaa sinulle palveluksen virheestä, vaikka virheen olisi tehnyt alihankkija. Sinulla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka kärsit palveluksen virheen vuoksi. Korvaus käsittää myös virheen aiheuttaman henkilö- ja esinevahingon kuluttajansuojalain 8 luvun 20 ja 21 §:ssä säädetyin edellytyksin. Voit kohdistaa virheeseen perustuvan vaatimuksen tietyin rajoituksin myös alihankkijaan, jos virhe on sen tekemässä työn osassa. Ilmoita virheestä silloin kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se ja sait tarvittavat tiedot alihankkijasta (8 luvun 35 §).
 

Useampi vastuullinen

Jos sekä alihankkija että tilaaja vastaavat samasta vahingosta, ne vastaavat vahingonkärsijälle yhteisvastuullisesti. Vahingonkärsijä voi vaatia koko korvauksen kummalta tahansa, mutta saa sen vain kerran (6 luvun 2 §). Keskenään vastuulliset jakavat korvauksen kohtuuden mukaan. Jakoon vaikuttavat syyllisyys, vahingosta saatu etu ja muut seikat, ja yli oman osuutensa maksanut voi periä ylimenevän osan muilta (6 luvun 3 §). Jos vahingonkärsijä itse myötävaikutti vahinkoon, korvausta voidaan sovitella kohtuuden mukaan (6 luvun 1 §). Jos vastuulliset kiistävät vastuunsa, juristi voi avustaa sinua vahingonkorvausta koskevassa riidassa.
 

Tilaajavastuulaki on eri asia

Erillinen laki velvoittaa tilaajan tietyissä tilanteissa selvittämään sopimuskumppaninsa taustat, kun se käyttää vuokratyövoimaa tai alihankintaa. Laiminlyönnistä voi seurata hallinnollinen seuraamus. Laki ei kuitenkaan ratkaise, kuka korvaa työn aikana syntyneen vahingon.
 

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Kauppakeskus tilaa ikkunanpesun siivousyritykseltä, jonka työntekijä pudottaa välineen ohikulkijan päälle. Ohikulkija vaatii korvausta siivousyritykseltä. Kauppakeskus vastaa yleensä vain, jos se on itse laiminlyönyt sille kuuluvan velvollisuuden, esimerkiksi alueen eristämisen.

Esimerkki 2: Rakennustyömaan alihankkijan työntekijä pystyttää telineen huolimattomasti, ja teline kaatuu naapurin aidan päälle. Naapuri voi vaatia korvausta alihankkijalta. Jos pääurakoitsija laiminlyö työmaan turvajärjestelyt, naapuri voi vaatia korvausta myös siltä.

Esimerkki 3: Vuokratyöntekijä ajaa trukilla toisen yrityksen kuljettajan autoon käyttäjäyrityksen pihassa. Hänelle ei ollut annettu trukkiperehdytystä. Kuljettaja voi vaatia korvausta siltä yritykseltä, jolle isännänvastuu vuokratyöntekijän toiminnasta kuuluu. Vastuun arvioinnissa merkitystä on muun muassa sillä, kuka johti ja valvoi työntekijän työtä. Käyttäjäyritys voi vastata myös omasta huolimattomuudestaan, jos sen vastuulle kuuluneen perehdytyksen puute vaikutti vahinkoon.

 

Määräajat

Vahingonkorvaussaatava vanhentuu yleensä kolmessa vuodessa siitä, kun vahingonkärsijä sai tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvan vahingonkorvauksen vanhentuminen on lisäksi katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut vahinkoon johtaneesta tapahtumasta. Tämä kymmenen vuoden määräaika ei kuitenkaan koske henkilövahingon korvaamista. Sopimusrikkomukseen perustuvassa korvausvaatimuksessa kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa, kun velkoja on havainnut tai hänen olisi pitänyt havaita virhe tai muu puute sopimuksen täyttämisessä (velan vanhentumisesta annetun lain 4 ja 7 §).

Vanhentumisen katkaisee esimerkiksi vaatimus, josta käyvät ilmi korvauksen peruste ja määrä, tai kanne (10 ja 11 §). Katkaise vanhentuminen erikseen jokaista sitä kohtaan, jolta aiot vaatia korvausta. Kolmen vuoden aika voi alkaa myöhemmin sitä kohtaan, jonka vastuusta saat tiedon vasta myöhemmin. Siihen ei kuitenkaan kannata luottaa.
 

Toimi näin

Kysy yrityksiltä kirjallisesti, kenen palveluksessa vahingon aiheuttaja oli, oliko kyse alihankinnasta vai vuokratyöstä ja kuka johti työtä. Kokoa valokuvat, todistajien tiedot ja tieto turvajärjestelyistä ja perehdytyksestä. Esitä korvausvaatimus euromäärineen tekijän työnantajalle ja, jos tilaajan, pääurakoitsijan tai käyttäjäyrityksen laiminlyönnistä on viitteitä, myös sille. Pyydä yrityksiä ilmoittamaan vahingosta vastuuvakuutukseensa.

Vastuuketjut ovat usein pitkiä, ja yritykset ohjaavat vaatimuksia toisilleen. Juristi selvittää ketjun, arvioi, kenellä on isännänvastuu ja kuka on laiminlyönyt omat velvoitteensa, kohdistaa vaatimuksen oikeille tahoille ja katkaisee vanhentumisen kaikkia kohtaan. Yrityksille juristi laatii alihankinta- ja vuokratyösopimuksiin vastuunjako- ja vakuutusehdot. Voit pyytää juristilta maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen korvausvaatimuksen tai sopimusehtojen laatimisesta.
 

Usein kysyttyä

Vastaako tilaaja, jos työ tehtiin sen tiloissa?

Ei pelkästään sen vuoksi. Ratkaisevaa on, kuka on tekijän työnantaja ja onko tilaaja laiminlyönyt omia velvollisuuksiaan, esimerkiksi tilojen turvallisuutta tai tietoa niiden vaaroista. Jos et ole varma, kuka vahingosta vastaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Mitä jos alihankkija on mennyt konkurssiin?

Silloin on tärkeää selvittää, voiko tilaaja tai pääurakoitsija vastata oman huolimattomuutensa perusteella ja onko alihankkijalla ollut vastuuvakuutus. Tarkista myös, kenen kanssa sinulla on sopimus. Jos olet tilaajan asiakas, tilaaja voi vastata sinulle sopimuksen perusteella.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa