Jos joku on tehnyt sopimuksen sinun nimissäsi ilman lupaasi, sopimus ei lähtökohtaisesti sido sinua. Toisen tekemä sopimus sitoo sinua vain, jos hän toimi antamasi valtuutuksen rajoissa (oikeustoimilain 10 §). Kun valtuutusta ei ollut lainkaan, sinun ei tarvitse maksaa laskuja, vaikka yritys olisi uskonut asioivansa kanssasi.
Kiistä sopimus ja laskut heti kirjallisesti, älä maksa niitä "varmuuden vuoksi" ja kokoa näyttö siitä, ettet tehnyt sopimusta.
 

Mistä tilanteessa on kyse?

Tilanne on eri kuin tavallinen sopimusriita. Kysymys ei ole siitä, onko sopimus täytetty oikein, vaan siitä, syntyikö sinua sitovaa sopimusta lainkaan. Siksi ratkaisevaa on, kuka sopimuksen teki ja oliko hänellä oikeus toimia puolestasi.
Tavallisimmat tilanteet ovat:

• Joku on käyttänyt henkilötietojasi ja tehnyt puhelin-, sähkö-, luotto- tai verkkokauppasopimuksen nimissäsi (identiteettivarkaus).
• Läheinen, puoliso tai entinen kumppani on tilannut palvelun tai ottanut luoton nimissäsi.
• Henkilö, jolla oli rajattu valtuutus, esimerkiksi auton myymiseen tai yhden pankkiasian hoitamiseen, on tehnyt nimissäsi muunkin sopimuksen.
• Myyjä on puhelun perusteella "siirtänyt" sopimuksen nimiisi, vaikka et ole hyväksynyt sitä.

Pätemättömyysperusteet, kuten pakko, petollinen viettely tai kiskominen, eivät ole tässä pääasia. Ne koskevat tilanteita, joissa olet itse tehnyt sopimuksen, mutta tahtosi on muodostunut virheellisesti. Kun et ole tehnyt sopimusta ollenkaan, kysymys on valtuutuksesta.
 

Miksi sopimus ei sido sinua?

Valtuuttaja tulee sidotuksi vain siihen, mitä valtuutettu tekee valtuutuksen rajoissa hänen nimissään. Jos et ole antanut kenellekään lupaa, sopimus ei sido sinua.
Tämä pätee, vaikka yritys olisi ollut vilpittömässä mielessä eli uskonut aidosti asioivansa sinun kanssasi. Kyse on niin sanotusta vahvasta pätemättömyysperusteesta, jossa vastapuolen hyvä usko ei pelasta sopimusta.
Laki ei vaadi, että kiistät sopimuksen tietyssä muodossa tai määräajassa. Käytännössä viivyttely on kuitenkin riski, koska se heikentää näyttöä ja voi näyttää siltä, että olet hyväksynyt sopimuksen.
 

Jos annoit valtuutuksen, mutta sitä ylitettiin

Jos olet antanut jollekulle luvan toimia puolestasi, arvio on toinen kuin täysin luvatta tehdyssä sopimuksessa. Silloin ratkaisee, mitä valtuutus kattoi ja mitä yritys tiesi.

• Jos valtuutettu toimi antamiesi ohjeiden vastaisesti, sopimus ei sido sinua, jos yritys tiesi tai sen olisi pitänyt tietää ylityksestä (oikeustoimilain 11 §:n 1 mom).
• Jos annoit valtuutuksen vain kertomalla siitä valtuutetulle itselleen, toimivallan ylitys ei sido sinua, vaikka yritys olisi ollut vilpittömässä mielessä.
• Jos olet kieltänyt valtuutettua käyttämästä valtuutusta, sopimus ei sido sinua, jos yritys tiesi tai sen olisi pitänyt tietää kiellosta (oikeustoimilain 20 §).

Jos olet antanut kirjallisen valtakirjan, joka on toisen hallussa ja tarkoitettu näytettäväksi yrityksille, yritys voi luottaa siihen, mitä valtakirjassa lukee. Tällainen valtuutus peruutetaan ottamalla valtakirja takaisin tai hävittämällä se (oikeustoimilain 15 §).
Jos sinulla on erityinen syy epäillä, että valtuutettu käyttää valtakirjaa peruutuksesta huolimatta, ilmoita yrityksille, ettei valtuutus ole enää voimassa (oikeustoimilain 19 §). Muuten et välttämättä voi vedota peruutukseen vilpittömässä mielessä olevaa yritystä vastaan.
Pelkkä se, että joku "auttoi asioissa", ei anna oikeutta tehdä kaikkia sopimuksia nimissäsi.
Jos taas olet itse antanut aiheen luulla, että toinen saa toimia puolestasi, arvio voi olla toinen. Silloin valtuutuksen sisältö kannattaa selvittää tarkasti. Sama koskee edunvalvontavaltuutusta, jonka laajuus ratkaistaan valtakirjan sisällön mukaan.
 

Kun sopimus on tehty sinun pankkitunnuksillasi

Yritykset tunnistavat asiakkaan usein verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos sopimus on tehty sinun tunnuksillasi, yritys väittää lähes aina, että juuri sinä teit sen. Tunnusten käyttö on vahva näyttö, mutta ei ratkaise asiaa yksin, jos pystyt osoittamaan, että tunnukset ovat joutuneet toisen käyttöön.
Tunnusten haltija voi kuitenkin joutua vastaamaan väärinkäytöstä, jos hän on luovuttanut tunnukset toiselle, säilyttänyt niitä muuten kuin lievästi huolimattomasti tai viivytellyt ilmoitusta niiden katoamisesta tai väärinkäytöstä.
Tee siksi sulkuilmoitus pankille tai tunnistuspalvelun tarjoajalle heti, kun epäilet väärinkäyttöä, ja pyydä yritykseltä tiedot siitä, milloin ja miten tunnistautuminen tehtiin.
 

Kuka vastaa yritykselle?

Valtuutettuna esiintynyt henkilö on velvollinen korvaamaan yritykselle vahingon, joka sille aiheutuu siitä, ettei sopimus sido sinua (oikeustoimilain 25 §:n 1 mom). Vastuuta ei ole, jos yritys tiesi tai sen olisi pitänyt tietää, ettei valtuutusta ollut. Yrityksen vaatimus kuuluu siis kohdistaa tekijään, ei sinuun.
Identiteettivarkaus ja allekirjoituksen väärentäminen ovat rikoksia. Rikosilmoitus ei sellaisenaan ratkaise laskun sitovuutta, mutta se on tärkeää näyttöä siitä, ettet tehnyt etkä hyväksynyt sopimusta. Jos sinulle on aiheutunut kuluja, voit esittää korvausvaatimuksen tekijää vastaan rikosasian yhteydessä.
 

Varo hyväksymästä sopimusta vahingossa

Luvatta tehty sopimus voi tulla sinua sitovaksi, jos hyväksyt sen jälkikäteen. Oikeustoimilain 25 § mainitsee nimenomaisesti tilanteen, jossa se, jonka nimissä toimittiin, on oikeustoimen hyväksynyt.
Hyväksyntää ei tarvitse sanoa ääneen. Se voidaan päätellä myös siitä, miten toimit.
Hyväksynnäksi voidaan tulkita esimerkiksi se, että maksat laskuja ilman varaumaa, otat palvelun käyttöön tai pidät tavaran omana tietäen, että se on tilattu nimissäsi. Siksi:

• älä maksa laskua ilman kirjallista varaumaa
• älä ota palvelua käyttöön äläkä käytä tavaraa omiin tarkoituksiisi
• ilmoita kiistämisestä heti, kun huomaat asian.

Joskus maksaminen on pakon sanelemaa, esimerkiksi jos sähköt uhataan katkaista. Silloin maksa vain välttämätön ja ilmoita kirjallisesti samalla, että maksat kiistettyä laskua varauman kanssa etkä hyväksy sopimusta. Ota kuitenkin huomioon, ettei kaikkia tällaisia maksuja välttämättä saa takaisin (ks. KKO 2025:36 alla).
 

Näin kiistät sopimuksen ja laskut

1. Kiistä sopimus ja lasku yritykselle kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, asiakaspalvelulomakkeella tai kirjeellä. Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus on paras näyttö siitä, että reagoit heti.
2. Pyydä yritykseltä kopio sopimuksesta ja selvitys siitä, miten se tehtiin: tunnistautumistapa, allekirjoitus, puhelutallenne, IP-osoite tai toimitusosoite.
3. Tee rikosilmoitus, jos kyse on identiteettivarkaudesta tai väärennöksestä, ja liitä ilmoituksen numero kiistämiseen.
4. Sulje tai vaihda tunnukset, joita on voitu käyttää, ja peru mahdollinen valtakirja.
5. Jos lasku on siirtynyt perintään, kiistä se myös perintätoimistolle.
6. Säilytä kaikki viestit, laskut, perintäkirjeet, puhelulokit ja lähetyskuittaukset.
7. Seuraa postiasi ja muita viestejä. Jos saat haasteen käräjäoikeudesta, vastaa siihen määräajassa.

Kiistämisviestiin kannattaa kirjoittaa selvästi, että et ole tehnyt sopimusta, et ole valtuuttanut ketään tekemään sitä etkä hyväksy sopimusta etkä laskuja. Vaadi, että sopimus poistetaan nimistäsi, laskutus lopetetaan eikä saatavaa siirretä perintään. Kerro kiistämisen peruste ja liitä mukaan näyttö, esimerkiksi tieto siitä, että toimitusosoite tai puhelinnumero ei ole sinun tai ettet ollut paikalla.
Pelkkä "en maksa" ei riitä. "En ole tehnyt sopimusta, enkä ole antanut kenellekään lupaa tehdä sitä nimissäni" on peruste, jolla on selvästi merkitystä maksuvelvollisuuden kannalta.
Lähetä kiistäminen tavalla, josta jää jälki, ja säilytä lähetystieto.
 

Jos lasku on jo perinnässä

Perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Perintää saa kuitenkin jatkaa, jos kiistämiselle ei esitetä perustetta tai peruste ei selvästi vaikuta maksuvelvollisuuteen (perintälain 4 b §). Siksi kiistämisen peruste pitää kertoa myös perintätoimistolle.
Kuluttajana voit lisäksi pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla (perintälain 4 c §).
Kun perintä on perustellun kiistämisen vuoksi keskeytetty, velkoja voi jatkaa vaatimustaan viemällä asian tuomioistuimeen.
Korkein oikeus käsitteli ratkaisussa KKO 2025:36 tilannetta, jossa sähkönmyyjä oli puhelun perusteella siirtänyt puolison kesämökin sähköverkkosopimuksen kuluttajan nimiin. Sopimusta ei syntynyt, mutta kuluttaja oli maksanut kiistämänsä laskut, koska sähköt uhattiin katkaista. Noin 76 euron perintäkulut oli palautettava korkoineen, mutta noin 330 euron siirtomaksuja ei, koska kuluttaja oli maksanut ne tietoisesti saadakseen sähköä eikä verkkoyhtiö saanut perusteetonta etua.
KKO totesi myös, ettei perintää saa jatkaa, kun velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Kiistäminen siis suojaa perintäkuluilta, mutta maksaminen voi vaikuttaa siihen, mitä saat takaisin.
 

Maksuhäiriömerkintä

Maksuhäiriömerkintä voi syntyä esimerkiksi yksipuolisen tuomion, tiettyjen ulosottotietojen tai kulutusluoton maksulaiminlyönnin perusteella. Luottotietolain 14 §:n mukaan velkoja voi ilmoittaa kulutusluoton maksun laiminlyönnistä, jos maksu on viivästynyt vähintään 60 päivää alkuperäisestä eräpäivästä, luottosopimuksessa on maininta maksuhäiriötietojen ilmoittamisesta ja velalliselle on lähetetty vähintään 21 päivää ennen ilmoitusta kirjallinen maksukehotus, jossa ilmoitetaan maksuhäiriömerkinnän mahdollisuudesta.
Luottotietolain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan maksun laiminlyönnistä annettuun lainvoimaiseen tuomioon perustuvaa maksuhäiriömerkintää ei kuitenkaan tehdä, jos maksuvaatimus on riitautettu tuomioistuimessa perusteeltaan tai määrältään. Yksipuolinen tuomio voi sen sijaan johtaa maksuhäiriömerkintään. Myös myöhempi ulosotto voi johtaa merkintään, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Jos merkintä on jo tullut ja tieto on virheellinen, vaadi luottotietoyhtiötä oikaisemaan se. Luottotietoyhtiön on oikaistava virheellinen tieto ilman aiheetonta viivytystä, ja henkilötiedon oikaisusta säädetään lisäksi tietosuoja-asetuksessa (luottotietolain 31 §).
Jos yhtiö kieltäytyy, sen on annettava kirjallinen päätös, ja asian voi viedä tietosuojavaltuutetulle (luottotietolain 31 a §). Vaadi oikaisua myös siltä velkojalta, joka on ilmoittanut tiedon.
 

Jos asia menee käräjäoikeuteen

Jos yritys hakee käräjäoikeudesta maksutuomiota, sinulle lähetetään haaste. Vastaa siihen määräajassa ja kerro, miksi kiistät vaatimuksen. Jos et vastaa tai et esitä perustetta, kanne voidaan hyväksyä yksipuolisella tuomiolla (oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §), vaikka olisit oikeassa.
Jos yksipuolinen tuomio on jo annettu, esimerkiksi koska haaste tuli vanhaan osoitteeseen tai huomasit asian vasta ulosotossa, voit hakea tuomion takaisinsaantia samasta käräjäoikeudesta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun sait todisteellisesti tiedon tuomiosta, esimerkiksi ulosmittauksen yhteydessä (oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §). Hakemuksessa on kerrottava syy, jolla olisi voinut olla merkitystä asian ratkaisussa, kuten se, ettet tehnyt sopimusta.
Kun vastapuoli on elinkeinonharjoittaja, kuluttaja voi viedä riidan myös kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunnan ratkaisu on suositus eikä sido osapuolia.
 

Entä jos sopimuksen teki puoliso?

Kumpikin puoliso vastaa yksin velasta, jonka hän on tehnyt (avioliittolain 52 §:n 1 mom). Puolisot vastaavat kuitenkin yhdessä velasta, jonka toinen on tehnyt perheen elatusta varten, esimerkiksi tavanomaisista ruoka- ja kodin hankinnoista.
Tämä ei koske rahalainaa, jonka toinen puoliso on ottanut. Sitä ei sovelleta myöskään, jos velkoja tiesi puolisoiden asuvan erillään välien rikkoutumisen vuoksi.
Jos velkoja haluaa periä perheen elatusta varten tehdyn velan toiselta puolisolta, sen on nostettava kanne kahden vuoden kuluessa velan erääntymisestä. Muuten oikeus menetetään (avioliittolain 54 §).
Puolison sinun nimissäsi ottama luotto tai muu kuin perheen elatukseen liittyvä sopimus ei siis sido sinua pelkän avioliiton perusteella. Arvioi erikseen, onko kyse puolison omasta, perheen elatukseen liittyvästä velasta vai sinun nimesi käyttämisestä ilman lupaa.
 

Entä jos sopimus tehtiin lapsen nimissä?

Jos alaikäinen on itse tehnyt sopimuksen, se ei sido häntä ilman edunvalvojan, yleensä huoltajan, suostumusta (holhoustoimilain 26 §). Poikkeuksena ovat olosuhteisiin nähden tavanomaiset ja merkitykseltään vähäiset oikeustoimet (holhoustoimilain 24 §). Jos huoltaja hyväksyy sopimuksen jälkikäteen, se tulee sitovaksi, joten huoltajan kannattaa kiistää se selvästi.
Jos ulkopuolinen henkilö on puolestaan tehnyt sopimuksen lapsen nimissä käyttämällä tämän tietoja ilman lupaa, kyse ei lähtökohtaisesti ole alaikäisen itsensä tekemästä oikeustoimesta. Tällöin arvioidaan sopimuksen syntymistä ja sitovuutta yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden, tarvittaessa myös valtuudettomana toimimista koskevien sääntöjen perusteella.
 

Jos olet jo maksanut

Jos maksoit laskun tietämättä, ettei sopimus sido sinua, voit vaatia rahat takaisin perusteettoman edun palauttamisena. Vaadi palautusta kirjallisesti ja kerro maksun päivä, määrä, peruste ja tilinumero.
Palautussaatava vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää sopimuksen pätemättömyydestä ja siitä, kuka rahat sai (vanhentumislain 4 § ja 7 §:n 1 mom 4 k). Vanhentuminen on joka tapauksessa katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta (vanhentumislain 7 §:n 2 mom).
Vanhentumisen katkaisee esimerkiksi yksilöity vaatimus maksun saajalle tai asian vieminen tuomioistuimeen tai kuluttajariitalautakuntaan (vanhentumislain 10 ja 11 §).
Palautus ei ole automaattinen. KKO 2025:36:n mukaan ratkaisevaa on, saiko vastapuoli maksusta perusteetonta etua.
 

Mitä yritys tavallisesti väittää?

"Tunnistautuminen tehtiin sinun pankkitunnuksillasi." Vastaa kertomalla, miten tunnukset ovat voineet joutua toisen käyttöön, milloin teit sulkuilmoituksen ja mitä rikosilmoituksessa kerrotaan.
"Toimitusosoite tai puhelinnumero on sinun." Selvitä, kuka asui osoitteessa tai käytti numeroa. Henkilötiedot ovat usein toisen tiedossa, joten pelkkä osoite ei osoita, että teit sopimuksen.
"Maksoit ensimmäisen laskun, joten hyväksyit sopimuksen." Kerro, milloin sait tietää luvattomasta sopimuksesta ja miksi maksoit. Maksu, jonka teit ennen kuin tiesit luvattomasta sopimuksesta, ei yleensä ole hyväksyntä.
"Puolisosi tilasi palvelun perheelle." Selvitä, onko kyse perheen elatukseen liittyvästä velasta vai esimerkiksi rahalainasta, johon yhteisvastuu ei ulotu.
 

Esimerkkejä

Esimerkki: Entinen kumppani tilaa nimissäsi puhelinliittymän ja 600 euron puhelimen osamaksulla. Et ole antanut lupaa etkä käytä liittymää. Kiistät laskun kirjallisesti ja teet rikosilmoituksen. Sopimus ei sido sinua, ja operaattorin vaatimus kohdistuu tilaajaan.

Esimerkki: Annat sisarellesi valtakirjan myydä autosi. Hän ottaa samalla nimissäsi 5 000 euron kulutusluoton. Valtakirja ei kattanut luottoa, joten luotto ei lähtökohtaisesti sido sinua. Kiistä luotto heti, ettei maksaminen tai vaikeneminen näytä hyväksynnältä.

Esimerkki: Puolisosi tekee ruokaostoksia perheelle kaupan laskulla ja ottaa samaan aikaan pikavipin. Ruokaostoksista voitte vastata yhdessä, koska ne liittyvät perheen elatukseen. Pikavipistä vastaa vain puoliso, joka sen otti.

Tavalliset virheet

• Lasku maksetaan "jotta asia loppuu". Maksu voidaan tulkita hyväksynnäksi, ja rahojen takaisin saaminen on hankalampaa.
• Kiistetään vain puhelimessa. Myöhemmin on vaikea näyttää, mitä sanottiin ja milloin.
• Kiistetään ilman perustetta. Silloin perintää saa jatkaa.
• Haastetta ei avata tai siihen ei vastata. Yksipuolinen tuomio voi johtaa ulosottoon ja maksuhäiriömerkintään.
• Tunnuksia ei suljeta, jolloin samoilla tiedoilla voidaan tehdä uusia sopimuksia.
   

Milloin juristi?

Juristin apu kannattaa, kun summa on suuri, asia on jo perinnässä tai käräjäoikeudessa, maksuhäiriömerkintä uhkaa tai on jo tehty, yritys väittää sinun hyväksyneen sopimuksen tai valtuutuksen laajuudesta on riitaa. Juristi käy läpi yrityksen aineiston ja valtakirjan, laatii yksilöidyn kiistämisilmoituksen, vaatii perinnän keskeyttämistä ja maksuhäiriön oikaisua sekä vastaa haasteeseen. Tarvittaessa hän hakee yksipuolisen tuomion takaisinsaantia 30 päivän määräajassa ja esittää korvausvaatimuksen tekijää vastaan rikosasian yhteydessä.
 

Usein kysyttyä

Riittääkö sähköposti kiistämiseen?

Riittää. Laki ei vaadi tiettyä muotoa. Sähköposti on hyvä tapa, koska siitä jää päivätty jälki. Säilytä lähetetty viesti ja mahdolliset vastaukset.
 

Onko minun pakko tehdä rikosilmoitus?

Ei ole. Sopimus ei sido sinua ilman rikosilmoitustakaan. Rikosilmoitus on kuitenkin usein vahvin yksittäinen näyttö siitä, ettet tehnyt sopimusta, ja yritykset pyytävät sitä usein.
 

Voinko vain jättää laskun maksamatta?

Älä jätä sitä pelkästään maksamatta. Kiistä lasku ja kerro peruste. Pelkkä hiljaisuus ei estä perintää eikä oikeudenkäyntiä, ja vastaamatta jättäminen haasteeseen voi johtaa yksipuoliseen tuomioon.
 

Kuinka nopeasti minun pitää kiistää sopimus?

Laissa ei ole tähän tilanteeseen määräaikaa. Kiistä kuitenkin heti, kun huomaat asian. Viivyttely heikentää näyttöä ja voi näyttää hyväksynnältä.
 

Sitooko puolison tekemä sopimus minua?

Ei pelkän avioliiton perusteella. Poikkeuksena ovat perheen elatusta varten tehdyt velat, joista puolisot vastaavat yhdessä. Rahalaina ei kuulu niihin.
 

Mitä teen, jos yritys ei usko kiistämistäni?

Pyydä kirjallisesti aineisto, johon yritys vetoaa, ja toista kiistäminen perusteineen. Jos yritys jatkaa vaatimustaan, se joutuu viemään asian käräjäoikeuteen, jossa vastaat haasteeseen. Kuluttaja voi viedä asian myös kuluttajariitalautakuntaan, jonka ratkaisu on suositus.