Oletteko menneet naimisiin, kummallakin on lapsia aiemmista liitoista, ja ehkä teillä on myös yhteinen lapsi. Koti on ostettu yhdessä, ja kumpikin haluaa, että toinen voi jäädä siihen asumaan, mutta myös sitä, että omat lapset saavat aikanaan oman osuutensa. Laki ei toteuta näitä toiveita itsestään. Juristimme laatii uusperheelle testamentin ja tarvittaessa avioehdon, joissa on huomioitu niin lesken asema, lasten lakiosat ja yhteiset lapset.
Mitä saat juristilta
- Laskelman tilanteesta, kun testamenttia ei ole: näytämme, kuka perisi kummankin puolison ja mitä leskelle jäisi.
- Testamentin kummallekin: laadimme määräykset, joissa puolison asuminen turvataan ja lasten osuudet määrätään haluamallanne tavalla.
- Arvion avioehdon tarpeesta: katsomme, pitääkö avio-oikeutta rajata, jotta omaisuus ei siirry osituksessa toisen puolison suvulle.
- Lakiosien yhteensovituksen: varmistamme, ettei kenenkään lapsen lakiosa jää huomiotta ja ettei järjestely kaadu lakiosavaatimukseen.
Omistusoikeus puolisolle voi ohittaa omat lapsesi
Uusperheessä yleinen virhe on testamentata kaikki puolisolle omistusoikeudella. Kun puoliso aikanaan kuolee, omaisuus menee hänen omille perillisilleen, eli hänen lapsilleen. Ensin kuolleen puolison lapset aiemmasta liitosta eivät ole hänen perillisiään, joten he voivat jäädä kokonaan ilman perintöä. Hallintaoikeus ratkaisee usein tämän ongelman. Hallintaoikeudella puoliso saa asua yhteisessä kodissa ja käyttää omaisuutta, mutta omistus siirtyy suoraan omille lapsille. Silloin leski ja lapset ovat kytköksissä toisiinsa, eikä kumpikaan saa myydä asuntoa ilman toisen suostumusta. Testamentissa voidaan kuitenkin sallia, että leski vaihtaa hallintaoikeuden alaisen asunnon esimerkiksi pienempään.
Kuka perii uusperheessä
Rintaperillisiä ovat omat lapset ja ottolapset jälkeläisineen. Puolison lapset eivät peri sinua ilman testamenttia. Jos sinulla on lapsia, aviopuolisosi ei peri sinua, mutta ennen perinnönjakoa tehdään ositus. Siinä leski saa pitää oman omaisuutensa, vaikka hänen varallisuutensa olisi suurempi. Leski, jolla ei ole muuta sopivaa asuntoa, saa lisäksi jäädä asumaan yhteiseen kotiin, eikä avioehto poista lesken asumisoikeutta. Perinnönjaossa asumisoikeus menee lasten lakiosan edelle.
Testamentti ei poista lasten lakiosaa, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Jos joku lapsista kokee jääneensä sivuun testamentissa, hän voi vaatia lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Testamentinsaaja voi tällöin yleensä suorittaa lakiosan rahana, jos testamentti ei sitä kiellä. Uusperheessä riski tälle on suuri, minkä vuoksi testamentit ja avioehto suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.
Avoliitossa kodin turva on vain testamentissa
Jos ette ole naimisissa, laki ei anna eloonjääneelle avopuolisolle oikeutta jäädä yhteiseen kotiin. Turva perustuu kokonaan testamenttiin, ja sekin väistyy, jos ensin kuolleen puolison lapset vaativat lakiosansa ajoissa. Silloin avolesken hallintaoikeus voi pysyä voimassa vain, jos lakiosa maksetaan lapsille rahana. Juristi mitoittaa testamentin ja säästöt tai henkivakuutuksen niin, että asuminen ei riipu lasten hyvästä tahdosta.
Näin pääset alkuun
Olkaa yhteydessä, vaikka ette olisi vielä yksimielisiä siitä, mitä haluatte. Alkuun riittää tieto lapsista ja kenen nimissä koti ja muu omaisuus on. Toimittakaa lisäksi mahdollinen avioehto ja aiemmat testamentit. Ensimmäiseksi laadimme laskelman siitä, miten omaisuus jakautuisi ilman testamenttia, ja sen mukaan päätätte, millaiset määräykset tehdään ja tarvitaanko avioehtoa. Olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian, ja maksullinen työ alkaa vasta, kun sen sisällöstä ja hinnasta on sovittu.
Soita asiakaspalveluun 0400 4111 43