» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2005:126 reserviläinen A ei ollut tullut paikalle kertausharjoitukseen, kun hän oli erehtynyt sen ajankohdasta merkittyään sen kalenteriinsa kuukauden myöhemmäksi. Näin ollen A:ta syytettiin rikoslain 45 luvun 9 §:n nojalla luvattomasta poissaolosta ja vaihtoehtoisesti rikoslain 45 luvun 1 §:n mukaisesta palvelusrikoksesta.
Käräjäoikeus katsoi, että A ei ollut menetellyt tahallisesti säännösten mukaisella tavalla. A ei myöskään ollut suhtautunut käskyyn saapua kertausharjoitukseen välinpitämättömästi tai muutoinkaan pyrkinyt tahallisesti välttämään harjoitusta. A:n menettely johtui erehdyksestä, joka käräjäoikeuden mukaan poisti teon rangaistavuuden ja näin ollen käräjäoikeus hylkäsi ensisijaisen ja vaihtoehtoisen syytteen.
Hovioikeus puolestaan katsoi, että A:n menettely oli ollut tahallista, kun hän ei ollut noudattanut käskyä. Se, joka ei noudata käskyä, toimii tahallisesti. Hovioikeuden mukaan A:n erehtyminen ei poistanut teon tahallisuutta. A:n syyllisyyttä pidettiin kuitenkin normaalia alhaisempana, joten hovioikeus tuomitsi A:n luvattomasta poissaolosta ja rikoslain 45 luvun 4 §:n tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta 15 päiväsakkoon.
A valitti korkeimpaan oikeuteen, jossa hän vaati hovioikeuden tuomion kumoamista. Rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaan, ''jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsillä olosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan.''. Korkein oikeus katsoi, että A:n erehdys harjoituksen ajankohdasta on ollut todellinen, tosin johtunut A:n huolimattomuudesta. Koska luvaton poissaolo on rangaistava vain tahallisena, A:n ei katsottu syyllistyneen luvattomaan poissaoloon. Palvelusrikos on myös tahallisena tekona rangaistavaa, joten A:n ei katsottu syyllistyneen tahalliseen palvelusrikokseen. Sen sijaan tuottamuksellinen palvelusrikos tuli kyseeseen. Rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Korkein oikeus katsoi, että A ei ollut tutustunut riittävän huolellisesti hänelle annettuun palvelukseenastumismääräykseen ja näin ollen tuomitsi A:n tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta kymmenen päiväsakon suuruiseen rangaistukseen.
Tapauksessa oli kyse tunnusmerkistöerehdyksestä, joka on tahallisuuden poissulkeva peruste. Tällöin tekijää ei voida tuomita tahallisesta teosta, mutta jos teko on myös tuottamuksellisena rangaistava, voi tekijä joutua sen perusteella vastuuseen. Tekijällä on kuitenkin tullut olla kyky ja tilaisuus toimia asiassa huolellisemmin. Tapauksessa A:lla oli tilaisuus toimia huolellisemmin, sillä hänen olisi tullut tarkastaa ajankohta uudestaan. A:lla ei myöskään ollut estettä sen tekemiseen. Näin ollen korkeimman oikeuden ratkaisu tuomita A vain tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta oli perustelu.
Selaa lakitietoa