» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisussa KKO:2001:69 käräjäoikeus oli ensin tuomiollaan velvoittanut A:n ja X Oy:n suorittamaan Merita Pankki Oyj:lle pääomaa. A:n oli antamansa velkakirjan johdosta tullut suorittaa pankille 250 525 markkaa korkoineen, ja X Oy:n antamiensa velkakirjojen ja tekemänsä luottolimiittisopimuksen perusteella 165 884,20 markkaa korkoineen. Yhtiön saatavat tuli lisäksi maksaa yhtiön velkojen vakuudeksi pantatusta A:n omistaman tontin arvosta. A ja yhtiö vastustivat kannetta vedoten siihen, että pankki oli luvannut heille lyhennysvapaata, jonka vuoksi kanne oli ennenaikainen. A ja yhtiö valittivat ratkaisusta hovioikeuteen. Valituksessaan yhtiö vetosi siihen, että käräjäoikeudessa asian ratkaissut laamanni B oli ollut esteellinen, sillä hän oli Merita Pankki Oyj:n Uudenkaupungin konttorin valvoja ja tapauksessa oli kysymys Uudenkaupungin konttorin myöntämistä luotoista. Hovioikeus katsoi, että yhtiön väitteellä ei ollut perusteita, sillä B oli ennen nyt käsillä olevan asian vireilletuloa kirjallisesti eronnut tehtävästään valvojana. Vaikka B olikin eroilmoituksestaan huolimatta jäänyt kirjatuksi pankin valvojaksi, ei tällä voinut hovioikeuden mukaan katsoa olevan sellaista vaikutusta, että hän olisi estynyt käsittelemään käsillä olevaa asiaa käräjäoikeudessa.
Kysymys B:n esteellisyydestä päätyi korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Korkein oikeus totesi ensinnäkin, ettei laamannia voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 pykälän tarkoittamalla tavalla esteellisenä, mutta että esteellisyyden arvioinnissa tuli kuitenkin huomioida muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö. Korkein oikeus totesi ensinnäkin, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin edellyttää sitä, että asian ratkaisee puolueeton tuomioistuin. Tämä tarkoittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sitä, että tuomarilla ei saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta, tai halua edistää toisen oikeudenkäynnin asianosaisen etua. Puolueettomuuden vaatimus edellyttää myös, että tuomarin esteellisyyteen ei kohdistu oikeutettuja epäilyjä.
B oli antanut hovioikeudelle lausunnon, jossa kertoi, että käsillä olevat luotot olivat tulleet hänen tietoonsa vasta sitten, kun asia oli tullut vireille. B oli kertonut ihmetelleensä, että samalle velkataholle oli myönnetty kyseiset luotot, sillä hän oli tiennyt A:n aviovaimon yrityksen aikaisemmasta konkurssista. Tämä lausuma ei korkeimman oikeuden mukaan kuitenkaan ollut riittävä osoitus, siitä, että B:llä olisi A:ta ja yhtiötä kohtaan ollut henkilökohtainen ennakkoasenne.
Liikepankin valvojan tehtävä on edistää ja valvoa konttorin toimintaa sekä toimia konttorin johtajan tukihenkilönä. Korkein oikeus totesi, että tuomarin luottamustoimi, ollessaan mainitussa suhteessa jutun toiseen asianosaiseen, on omiaan vaarantamaan tuomarin puolueettomuuden. Korkein oikeus viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan on syytä ottaa huomioon myös minkälainen vaikutelma ulkopuoliselle tarkastelijalle saattaa mainitunlaisissa olosuhteissa syntyä. Korkein oikeus totesi viitaten pankin valvojan edellä mainittuihin ohjesäännön mukaisiin tehtäviin, että varsinkin kun on kyse juuri kyseisen konttorin toimintaan liittyvästä asiasta, voi ulkopuoliselle perustellusti syntyä epäilys siitä, onko tuomarin puolueettomuus vaarantunut.
Korkein oikeus totesi kuitenkin, ettei valvojan toimenkuvaan liity mitään täsmällisiä tehtäviä, velvoitteita, taikka odotuksia, jolloin myös toimesta suoritettava palkkio huomioon ottaen ei käytännössä voida olettaa toimen aiheuttavan valvojalle paineita toimia pankin hyväksi. korkein oikeus täten katsoi, että luottamustoimen vaikutus yksittäiseen henkilöön on pitkälti kiinni tämän yksilöllisestä suhtautumisesta, joka saattaa siis käytännössä jäädä lähes olemattomaksi.
Koska korkein oikeus katsoi, että B:n eroilmoitukselle tuli antaa asiassa merkitystä, jolloin huomioitava oli, että B erosi luottamustoimestaan sen vuoksi, että kyseinen luottamustoimi saattaisi kyseenalaistaa hänen puolueettomuutensa. Tämän menettelyn perusteella voitiin katsoa B:n todella tarkoittaneen erota eroilmoituksen johdosta, vaikka hänen muodollinen toimikautensa oli vielä jatkunut kauden loppuun. Näin ollen korkein oikeus totesi, ettei B:n luottamustoimen voitu objektiivisella tavalla katsottuna todeta vaarantaneen hänen puolueettomuuttaan. B ei siis ollut korkeimman oikeuden mukaan esteellinen käsittelemään asiaa. Esteellisyyttä koskevilta osilta valitus täten hylättiin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa