» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksesta yleisesti ja käsittely alemmissa oikeuksissa
Tapauksessa oli kyse sen arvioinnista, oliko lautamies ollut esteellinen toimimaan käsiteltävänä olleessa asiassa käräjäoikeudessa. Arvioitavaksi tuli tilanne, jossa kaupungin kotitalousneuvonnan toiminnanohjaajan A:n katsottiin anastaneen useamman vuoden ajan haltuunsa saamiaan maksuja, joita oli peritty asiakkailta. Varojen tilittäminen ei kuulunut A:lle perustuen mihinkään sääntöön tai määräykseen, mutta hän oli siitä huolimatta ottanut tilittämisen huolehdittavakseen. Kaupunki yhtyi virallisen syyttäjän syytteeseen asianomistajana. Käräjäoikeus päätyi tuomitsemaan A:n törkeästä kavalluksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 9 kuukauden pituiseen yhteiseen vankeusrangaistukseen. A velvoitettiin lisäksi suorittamaan kaupungille korvausta vahingosta, takavarikon hakemisesta aiheutuneista kustannuksista sekä oikeudenkäyntikuluista. Tapauksen ratkaisivat käräjäoikeudessa sekä eri mieltä ollut laamanni että kolme lautamiestä. Laamannin mukaan A olisi tullut tuomita 1 vuoden 2 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Tapauksen käsittely jatkui A:n valittaessa annetusta tuomiosta hovioikeuteen. A vaati ensisijaisesti syytteiden hylkäämistä, korvausvelvollisuudesta vapauttamista ja takavarikon kumoamista. Toissijaisesti A vaati rangaistuksen alentamista, ehdolliseksi määräämistä ja vahingonkorvauksen alentamista. A vaati myös, että asiassa järjestettäisiin suullinen käsittely vedoten siihen, että käräjäoikeus olisi ollut esteellinen asian ratkaisemiseen yhden lautamiehistä ollessa opettajana saman kaupungin palveluksessa, joka oli tapauksessa asianomistajana. Sekä virallinen syyttäjä että kaupunki vaativat valituksen hylkäämistä. Kaupunki toimitti vastaukselle annetun määräajan umpeen kuluttua täydennyskirjelmän vastaukseen, koskien lautamiehen esteellisyydestä esitettyä väitettä. Hovioikeuden mukaan oli erityinen syy huomioida myös täydennyskirjelmä liitteineen. Tapausta käsiteltäessä voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren mukaan henkilö oli esteellinen toimimaan lautamiehenä asiassa, jos hänellä oli asiassa osa. Lautamiehen palvelusuhteen asianosaiseen ei katsottu tekevän häntä asiassa esteelliseksi, vaikka asema saattoikin aiheuttaa epäilyjä liittyen lautamiehen puolueettomuuteen.
Hovioikeus huomioi lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen 6 artiklan, jonka mukaan jokaisella tuli olla oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tuomioistuimessa, joka oli laillisesti perustettu, riippumaton ja puolueeton. Oikeus koski tilannetta, jossa päätettiin henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tuomarilta katsottiin vaadittavan sekä subjektiivista että objektiivista puolueettomuutta. Subjektiivisen puolueettomuuden katsottiin liittyvän siihen, ettei hän ole halukas edistämään oikeudenkäynnissä toisen osapuolen etua ja objektiivisen puolueettomuuden puolestaan siihen, ettei olisi olemassa oikeutettuja epäilyksiä tuomarin tai tuomioistuimen puolueettomuutta kohtaan. Huomioitavaksi katsottiin näin ollen voitavan ottaa esimerkiksi tuomarin aiempi toiminta, erityinen suhde asianosaiseen ja tuomioistuimen kokoonpano.
Tapausta arvioitiin niin, että A:n virkasuhteen katsottiin kuuluneen kotitalous- ja kuluttajalautakunnan alaisuuteen alun perin ja myöhemmin vapaan sivistystyön lautakunnan alaisuuteen. Esteellisyyden osalta arvioitavana olleen lautamiehen katsottiin virkasuhteidensa osalta kuuluneen kaupungin koulutuslautakunnan alaisuuteen. Hovioikeuden mukaan lautamiestä ei tullut pitää asiaan osallisena ainoastaan mainituista virkasuhteistaan johtuen. Hovioikeus ei pitänyt A:n epäilyjä objektiivisesti oikeutettuina ja päätyi hylkäämään suullista käsittelyä koskeneen vaatimuksen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden antaman tuomion lopputulosta myöskään muilta osin. Hovioikeuden eri mieltä ollut jäsen olisi pääasian osalta tuominnut A:lle 9 kuukauden pituisen ehdollisen vankeusrangaistuksen, ollen muilta osin samaa mieltä kuin enemmistö.
Tapauksen käsittely korkeimmassa oikeudessa
Tapauksen käsittely jatkui edelleen korkeimmassa oikeudessa, kun A:lle myönnettiin valituslupa annetusta tuomiosta. A vaati ensisijaisesti sekä syytteen että korvausvaatimusten hylkäämistä ja toissijaisesti sitä, että asia palautettaisiin käräjäoikeudessa käsiteltäväksi kokoonpanossa, jota voitaisiin pitää laillisena. Lisäksi A vaati rangaistuksen alentamista, ehdolliseksi määräämistä sekä vahingonkorvausten määrän alentamista. Esteellisyyden osalta korkein oikeus katsoi, että lautamiehet oli valittu kaikki kyseessä olleen kaupungin ympäristökunnista, pyrkien näin puolueettomien edellytysten oikeudenkäynnille luomiseen. A:n katsottiin pitäneen yhtä lautamiehistä esteellisenä sen vuoksi, että tämä sai palkkaa tapauksessa asianomistajana olleelta kaupungilta.
Lautamiehen esteellisyyden arvioinnin katsottiin rinnastuvan siihen, mitä tuomarin esteellisyydestä oli säädetty, eivätkä esteellisyysperusteet sisältäneet tuomarin palvelussuhdetta asianosaiseen. Korkein oikeus katsoi tarpeelliseksi huomioida kuitenkin myös hovioikeudessa käsitelty Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Korkein oikeus katsoi, ettei subjektiivisen puolueettomuuden oltu väitetty vaarantuneen, minkä vuoksi huomio tuli kiinnittää siihen, miten tuli suhtautua lautamiehen kaupunkiin palvelussuhteessa olemiseen. Ratkaisevana pidettiin sitä, voitiinko A:n epäilystä lautamiehen puolueettomuudesta pitää objektiivisesti tarkasteltuna perusteltuna. Pelkän palvelussuhteen ei katsottu saavan aikaan esteellisyyttä. Korkein oikeus arvioi työnantajan kokoa ja käsiteltävän asian merkitystä niin työnantajalle kuin lautamiehen palvelussuhteen sisällölle. Tapauksen olosuhteita arvioitaessa A:n tuomioistuimen puolueettomuuteen kohdistuneita epäilyjä ei voitu pitää objektiivisesti oikeutettuina. Korkeimman oikeuden mukaan lautamiehen suhde asianomistajaan ei asettanut hänen riippumattomuuttaan tai puolueettomuuttaan kyseenalaiseksi, eikä häntä tullut pitää esteellisenä.
Korkein oikeus muutti asian pääasiaratkaisua määräten A:n vankeusrangaistuksen ehdolliseksi, mutta ei tehnyt hovioikeuden tuomioon muita muutoksia.
Tapauksen käsittelyn osalta voidaan huomioida, että lautamiehen esteellisyyden arvioinnin on katsottu voivan rinnastua siihen, miten tuomarin esteellisyyttä tavallisesti arvioidaan. Lautamieheltä eli maallikkotuomarilta ei vaadita oikeustieteellistä tutkintoa, joten yleiset kelpoisuusehdot voivat poiketa siitä, mitä esimerkiksi lakimiesvirkatuomarilta tai asiantuntijatuomarilta edellytetään. Erityisiä kelpoisuusehtoja pidetään puolestaan kaikkien edellä mainittujen osalta yhdenmukaisina, kun niillä viitataan siihen suhteeseen, joka tuomarin ja yksittäisen jutun välillä on. Tuomarin esteettömyys voidaan lukea erityisiin kelpoisuusehtoihin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa