Minilex - Lakipuhelin

Käräjätuomarin esteellisyys - KKO:1999:18

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Tuomari
    Esteellisyys

Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO:1999:18 A oli ensin käräjäoikeudessa tuomittu oikeudessa valalla vahvistetun perättömän lausuman antamisesta ehdolliseen vankeuteen. A valitti hovioikeuteen, jossa hän lausui, että ratkaisua perätöntä lausumaa koskevassa asiassa oli ollut antamassa sama käräjätuomari, joka oli käräjäoikeuden puheenjohtajana ollut ratkaisemassa rikosasian, jossa A oli ollut todistajana, ja jonka johdosta A:ta syytettiin perättömän lausuman antamisesta oikeudessa. A vetosi siihen, että käräjätuomarilla oli ollut ennakkokäsitys A:ta koskevassa asiassa ja hän oli ollut esteellinen käsittelemään A:han kohdistettua syytettä. Hovioikeus ratkaisi asian A:n hyväksi todeten, että tuomarin objektiivisen puolueettomuuden voitiin katsoa vaarantuneen, eli ulkopuolisella on ollut perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta. Hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen ilmoituksetta uudelleen käsiteltäväksi esteettömässä ja laillisessa kokoonpanossa.

Virallinen syyttäjä sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan hän vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen A:n käräjäoikeuden asiaratkaisusta tekemän valituksen käsittelemiseksi.

A:ta oli kuultu valan nojalla todistajana Jyväskylän käräjäoikeudessa eräässä pahoinpitelyasiassa, jolloin hän oli kertonut toisin kuin sanotun rikoksen esitutkinnassa. Tämän johdosta virallinen syyttäjä oli sillä kertaa luopunut pahoinpitelyä koskeneesta syytteestä. Tällöin oikeuden puheenjohtajana oli toiminut käräjätuomari B. A oli kuitenkin heti samana päivänä suoritetussa väitetyn rikoksensa, eli perättömän lausuman antamisen, esitutkinnassa kertonut pahoinpitelyyn liittyvistä tapahtumista samalla tavalla kuin pahoinpitelyn esitutkinnassa alun perin.

Käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa B:n toimiessa puheenjohtajana myöhemmin ratkaissut mainittua pahoinpitelyä koskeneen asian. A:ta on tällöin kuultu uudestaan todistajana. Hänen tuolloin antamansa kertomus on vastannut hänen alkuperäistä eli esitutkinnassa antamaansa kuvausta tapahtumista. Seuraavana asiana käräjäoikeus oli samassa kokoonpanossa ratkaissut A:ta vastaan nostetun syytteen, jossa hänelle oli vaadittu rangaistusta väitetystä valalla vahvistetun perättömän lausuman antamisesta todistajana oikeudessa. Kysymys korkeimmassa oikeudessa oli täten ensinnäkin siitä, oliko käräjätuomari B:llä ja lautamiehillä heidän ryhtyessään käsittelemään A:han kohdistettua syytettä ollut ennakkokäsitys A:n syyllistymisestä väitettyyn tekoon, tai voidaanko ainakin katsoa, että tällaista on ollut perusteltua syytä epäillä.

Korkein oikeus päätyi siihen lopputulokseen, ettei käräjäoikeuden kokoonpanon puolueettomuutta ollut objektiivisesti ollut aihetta epäillä silloin, kun se oli ratkaissut asian, jossa A oli ollut syytettynä. Vaikka A:n syytettä ratkaistaessa kokoonpanolla oli ollut tiedossaan hänen edellisessä asiassa antamansa todistajankertomus, ei se ollut perustanut tuomarin esteellisyyttä, vaikka kyseinen tieto vaikuttikin asian ratkaisemiseen. Vaikka A:n asiaa olisi käsitelty eri kokoonpanossa kuin pahoinpitelyasiaa, tuomioistuimen olisi ollut perehdyttävä siihen, mitä hän pahoinpitelyasian eri käsittelyvaiheissa oli kertonut. Tällä perusteella korkein oikeus ei myöskään katsonut, että käräjätuomari B:n esteellisyyden olisi muodostanut se, että hän oli ollut mukana siinä istunnossa, jossa A:n on sanottu antaneen perättömän lausuman.

A oli kiistäessään häneen kohdistuneen syytteen vedonnut muun muassa siihen, että hänelle oli pahoinpitelyasian istunnossa esitetty johdattelevia kysymyksiä. A:n väitteen johdosta B oli joutunut A:n teon tahallisuutta harkitessaan arvioimaan myös oman menettelynsä asianmukaisuutta kuultaessa A:ta todistajana. Jotta tuomaria voisi kuitenkin pitää esteellisenä asianosaisen tuomarin epäasiallista käyttäytymistä koskevan väitteen johdosta, väitteen tulee olla objektiivisesti arvioiden perusteltavissa. Asiakirjoista saadunselvityksen mukaan B:n menettely ja hänen A:lle esittämänsä kysymykset olivat olleet asianmukaisia. 

Korkein oikeus tuli edellä mainituin perustein siihen lopputulokseen, etteivät käräjätuomari ja lautamiehet olleet olleet esteellisiä ratkaisemaan A:ta koskevaa syytettä käräjäoikeudessa. 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa