Minilex - Lakipuhelin

Veropetos vääristää verotusta

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Veropetoksessa pyritään saamaan veronmaksuvelvollisuus liian alhaiseksi tai jopa välttämään se kokonaan. Myös aiheeton palauttaminen voi olla tekijän pyrkimyksenä. Rikokseen voidaan syyllistyä antamalla verotukseen vaikuttavia vääriä tietoja tai salaamalla oikeita tietoja. Toinen vaihtoehto on, että tekijä välttää jonkin velvollisuutensa, ja se vaikuttaa veron määrään. Myös muu petollisuus päämäärän tavoittamiseksi voidaan lukea veropetokseksi.

Veropetokseen syyllistyy siis se, joka antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta, aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi tai veron aiheettoman palauttamisen. Veropetoksen yleisin tekotapa onkin se, että veroviranomaiselle annetaan veron määräämisen perusteeksi väärää tietoa, jonka seurauksena vero määrätään verovelvolliselle liian alhaisena. Väärä tieto voi liittyä esimerkiksi saadun tulon määrään, vähennyksiin tai ennakkoperinnässä maksettujen palkkojen määrään. Esimerkiksi tulot voidaan ilmoittaa todellista pienempinä. Toisaalta kun verovelvollisena on yritys, voidaan esimerkiksi yrittää ohjata tulot eri yrityksiin kuin minne ne oikeasti kuuluisivat. Tämän menettelyn tarkoitus on saada verotuksen kohteeksi sellainen yritys, jolla ei todellisuudessa ole tuloja eikä varallisuutta.

Toiseksi veropetos on verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan salaaminen. Salaamisena voidaan pitää myös epätäydellisten tietojen antamista. Kolmanneksi veropetokseen syyllistyy se, joka veron välttämistarkoituksessa laiminlyö verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle. Laiminlyönti tarkoittaa niin sanottua passiivista veropetosta. Kyseinen kohta soveltuu usein, kun epäillään harmaata taloutta. Esimerkiksi työnantaja on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta ennakonpidätyksen ja pidätetyt määrät samoin kuin maksettujen palkkojen perusteella määräytyvät työnantajan sosiaaliturvamaksut on kuukausittain suoritettava verovirastolle. Sanotun ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuuden ja valvontailmoituksen tekemisen laiminlyöminen, joka tapahtuu veron välttämistarkoituksessa, on passiivisena veropetoksena rangaistava. Työnantaja ja työntekijä voivat myös kumpikin syyllistyä itsenäisesti veropetokseen, työnantaja laiminlyömällä velvollisuutensa toimittaa ennakonpidätys ja maksaa sosiaaliturvamaksu työntekijälle maksetusta suorituksesta ja työntekijä laiminlyömällä kokonaan antaa veroilmoituksen, salaamalla antamassaan ilmoituksessa saamansa suorituksen tai laiminlyömällä ilmoittaa tarkkailutiedoista poikkeavat tiedot. Rangaistavuus edellyttää, että laiminlyönti kohdistuu velvollisuuteen, jolla on merkitystä määrättäessä veroa joko tekijälle itselleen tai toiselle. Useimmissa tapauksissa velvollisuudella on merkitystä juuri tekijän omaan verotukseen, mutta muun muassa ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuudella on merkitystä myös palkansaajan verotukseen.

Neljänneksi veropetokseen voi syyllistyä muuten petollisesti. Tämä tunnusmerkki on otettu lakiin, koska käytäntö on osoittanut, että verojen välttämiseksi keksitään jatkuvasti uusia petollisia keinoja ja etukäteen on vaikeaa ottaa huomioon kaikkia eri keinoja välttää veroja.

Rangaistuksena veropetoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -



 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »