- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vainoaminen on toiseen henkilöön kohdistuvaa tahallista ja toistuvaa uhkaavaa käyttäytymistä, joka saa tämän henkilön pelkäämään turvallisuutensa puolesta. Vainoaminen voi esiintyä uhkaamalla, seuraamalla, tarkkailemalla, yhteydenottoilla tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vainoamisesta voidaan tuomita sakko -tai vankeusrangaistukseen enintään kahdeksi vuodeksi.
Vainoaminen on asetettu virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi ja sillä halutaan ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Vainoaminen voi olla seurausta juuri päättyneestä seurustelusuhteesta, jossa toinen ei hyväksy suhteen päättymistä.
Edellytyksenä on, että uhkaava käyttäytyminen tehdään tahallisesti tarkoituksenaan aiheuttaa pelkoa vainotussa. Lisäksi sen tulee olla oikeudetonta eli teot ovat perusteettomia ja tapahtuvat vastoin kohteen tahtoa. Vainotun ei tarvitse mitenkään sanallisesti ilmaista, ettei tahdo yhteydenottoja vaan tahdonvastaisuus päätellään olosuhteista.
Kansainvälinen sääntely mahdollistaa lähestymiskiellon määrämisen vainoamistapauksissa, mutta tärkeänä edellytyksenä on se, että uhan tulee olla ulkopuolisen havaittavissa, eli vainotun pelkkä oma subjektiivinen kokemus ei riitä. Lähestymiskielto voidaan määrätä kerralla enintään 1 vuodeksi ja perheen sisällä se on voimassa 3 kk.
Vainoaminen voi aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä seurauksia sekä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.
Vainoaminen on laaja-alaista ja se voi kohdistua niin yksityishenkilöihin, julkisuuden henkilöihin kuin myös kansan –tai muunlaiseen ryhmään.
Vainoaminen voi esiintyä uhrin seuraamisella ja tarkkailulla, jatkuvina puhelinsoittoina niin vainotulle kuin hänen työpaikalleen tai läheisilleen, oleskeluna työpaikan tai kodin ulkopuolella, juorujen levittelynä sekä pieninä vahingontekoina.
Vainoaminen täytyy tehdä kokonaisarvostelun perusteella, jossa otetaan huomioon tekojen vakavuus ja intensiivisyys. Eli ei ole olemassa sääntöä vainoamisen kestolle tai tekojen määrälle. Tulee huomata vainoamisen ollessa laaja-alaista, että tunnusmerkistön tekotapojen lista ei ole tyhjentävä.
Esitöiden mukaan uhkaamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö tekee toiselle tiettäväksi, että voi tapahtua jokin tälle epämieluisa asia, ja että tämän asian tapahtuminen riippuu jollakin tavalla asian esittäjästä tai on hänen vallassaan. Ollakseen uhkaamista tulee uhkauksen kohdistua vainottuun tai hänen lähipiiriinsä. Monesti vainoamistapauksissa esiintyy fyysistä väkivaltaa tai sitten se voi olla vaikkapa uhrin maineen tai työuran vahingoittamista. Myös itsemurhalla uhkaaminen on tavanomaista.
Tarkkailussa vainoaja suorittaa teon yhdestä paikasta esim. kameralla tarkkaillen, kun taas seuraamisessa seurataan fyysisesti vainottua. Esimerkkinä seuraamisesta voi olla vainoajan ajaessa vainotun työpaikan ohi tai asettuen harrastuspaikan lähettyville.
Tunnusmerkistön toteutuminen ei vaadi kommunikaatiota tai edes vainotun tietoisuutta, että häntä seurataan, mutta yleensä vainoaja haluaa tehdä tietoiseksi oman läsnäolonsa vainotun elämässä.
Yhteydenottona voidaan pitää viestien lähettelyä, lahjojen antoa, huutelemista postiluukun kautta, ikkunoihin hakkaamista tai vainotun kotiovelle tulemista. Yhteydenottoa voidaan tehdä myös toisen henkilön kautta.
Vainoaminen muodostuu siis useista, eri aikoina tehdyistä osateoista. Jokaista yksittäistä tekoa ei pidetä aina erillisenä rikoksena, vaan osatekoja arvioidaan yhtenä rikoskokonaisuutena. Tekojen tulee olla toistuvia. Lähtökohtana on pidetty, että yli 2 viikkoa kestänyt vainoaminen koetaan erittäin uhkaavaksi.
Teossa riittää, että on ollut mahdollista sen aiheuttavan pelkoa tai ahdistusta. Vaarallisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Nykyään teknologian kehittymisen myötä on tullut myös mahdolliseksi Internetvainoaminen. Tästä esimerkkinä voi olla mm. uhrin sähköpostiviestien vakoilu.
Vainoaja saattaa vainoamisen lisäksi tehdä muita rikoksia vaikka vainottu kokee sen kokonaisuudessaan vain vainoamiseksi. Vainoaja saattaa syyllistyä esim. laittomaan uhkaukseen. Tällöin se rikos mistä tuomitaan ankarampi rangaistus syrjäyttää vainoamista koskevan säännöksen. On myös rikoksia, jotka voidaan tuomita vainoamisrikoksen ohella kuten lähestymiskiellon rikkominen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa