- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Moneen eri rikokseen sisältyy uhkauksen käyttäminen. Erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa kohdistetaan rikoksen uhriin myös uhkaus. Rikoslaki asettaa laittoman uhkauksen erikseen rangaistavaksi teoksi, kun esimerkiksi uhataan väkivallalla, mutta pahoinpitelyä ei toteuteta. Säännöksellä suojataan ihmisten turvallisuudentunnetta henkilön ja omaisuuden suhteen.
Laittomasta uhkauksesta tuomitaan se, joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Laittomasta uhkauksesta tuomitaan, jos muusta rikoksesta ei tuomita ankarampaa rangaistusta. Siten esimerkiksi henkilö, joka uhkaa toista pahoinpitelyllä ja toteuttaakin tämän uhkauksen, tuomitaan pelkästään pahoinpitelystä.
Laittoman uhkauksen täyttymisen kriteerit
Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö edellyttää aseen nostamista toista vastaan tai muunlaista rikoksella uhkaamista. Uhkauksella tekijä saa aikaan pelon tunteen. Ase, jolla uhkaus toteutetaan, voi olla esimerkiksi ampuma-ase, valepistooli tai starttipistooli. Rikos, jolla uhataan, tulee olla henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai omaisuuteen kohdistuva, kuten esimerkiksi tappouhkaus, uhkaus tuhopoltosta tai pahoinpitelystä. Esimerkiksi uhkaus verovilpin paljastamisesta ei täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä.
Rangaistavuus ei edellytä sitä, että rikos, jolla uhataan, kohdistuisi uhattuun henkilöön. Uhkaus voi kohdistua muuhunkin henkilöön, jonka uhattu on sellaisessa suhteessa, että hänellä on perusteltu syy pelätä toisen turvallisuuden tai omaisuuden puolesta. Kyse voi olla esimerkiksi uhkaus uhatun puolison pahoinpitelemisestä. Täysin uhattuun nähden ulkopuoliseen kohdistettu uhkaus ei täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä.
Jotta kyse voisi olla laittomasta uhkauksesta, edellytetään myös sitä, että uhatulla on perusteltu syy pelätä vakavaa vaaraa henkilökohtaiselle turvallisuudelle tai omaisuudelle. Huomiota kiinnitetään siihen, miten uhri suhtautuu uhkaukseen. Jos rikoksen toteuttaminen on todennäköistä ja uhkaaja kykenee sen halutessaan toteuttamaan, on yleensä kyse laittomasta uhkauksesta. Uhatulla voi olla perusteltu syy pelätä, vaikka todellista vaaraa ei olisikaan olemassa. Näin esimerkiksi silloin, kun uhkaaja on kohottanut aidolta näyttävän valepistoolin uhattavaa kohti ilman, että uhattu tietää aseen olevan leikkiase. Laittoman uhkauksen toteutumiselle on riittävää, että uhatulla on perusteltu syy pelätä, vaikka hän ei tosiasiassa tuntisikaan pelkoa.
Laittomasta uhkauksesta ei liene kovin usein kyse silloin, kun uhkaus esimerkiksi pahoinpitelystä tehdään vahvassa humalassa tuntemattomalle ohikulkijalle pilanpäiten. Uhatulla on tällöin harvoin todellista ja perusteltua syytä pelätä olevansa vakavassa vaarassa.
Rangaistusseuraamus
Laittomasta uhkauksesta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kaksi vuotta, ja se voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana.
Laiton uhkaus on lähtökohtaisesti asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, ettei syyttäjä saa nostaa rikoksesta syytettä, ellei rikoksen uhri esitä asiassa syyttämispyyntöä. Syyttämispyynnön voi esittää rikosilmoituksen yhteydessä tai esitutkinnassa poliisille. Jos laittomassa uhkauksessa on kuitenkin käytetty hengenvaarallista välinettä tai erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii, syyttäjällä on oikeus nostaa syyte rikoksen uhrin tahdosta riippumatta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Laittomasta uhkauksesta ei rangaista, jos teko täyttää toisen rikoksen tunnusmerkistön, johon sisältyy laiton uhkaaminen jonkin tavoitteen toteuttamiseksi tai edun saamiseksi
- Laittomaan uhkaukseen voi syyllistyä myös leikkiaseella
Varoitukset
- Perätön pommiuhkaus rangaistaan perättömänä vaarailmoituksena
- Jos laittomalla uhkauksella pyritään pakottamaan toinen johonkin tai saamaan taloudellista etua, kyse voi olla pakottamisesta tai kiristyksestä
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa