Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja näpistys

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Näpistys on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Kyse on omaisuusrikoksesta, jossa anastetaan irtainta omaisuutta. Näpistys on varkausrikoksen lievempi tekomuoto, ja se tulee kyseeseen, kun teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Anastamisena pidetään omaisuuden oikeudetonta ottamista toisen hallusta. Rikoksen kulun voi esittää seuraavasti: henkilö A ottaa henkilöltä B tämän omistaman kännykän ilman lupaa anastustarkoituksessa. Anastusrikos voi kohdistua konkreettisiin esineisiin, kuten lompakoihin, koruihin, elintarvikkeisiin, elektroniikkaan tai sora-ainekseen. Myös sähköenergia on katsottu voivan olla anastusrikoksen kohde. Anastuksen kohteella ei tarvitse olla vaihdannassa mitattavissa olevaa taloudellista vaihdanta-arvoa. Jotta kyseessä olisi anastusrikos, edellytetään vielä, että tekijällä on ollut anastamistarkoitus.

Teon vähäisyys

Jos varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, tuomitaan rikoksentekijä näpistyksestä. Myös näpistyksen yritys on rangaistava.

Yleisin peruste pitää tekoa näpistyksenä on anastetun omaisuuden arvo. Kyseessä tulee olla arvoltaan vähäinen omaisuus. Jonkinlaisena rajapyykkinä voidaan pitää 500 euroa. Jos anastetun omaisuuden arvo on tätä alempi, kyse on yleensä näpistyksestä. Huomioon otetaan kuitenkin myös rikoksen tekotapa ja kohde. Jos rikoksen kohde on arvoltaan vain vähäinen, mutta sen arvo omistajalleen on erityisen suuri, voi kyseeseen tulla näpistystä ankarampi rangaistussäännös varkaus.

Teon on oltava kokonaisuutena arvioiden vähäinen. Jos anastusrikoksessa murtaudutaan liiketilaan, ei kyse yleensä voi olla näpistyksestä. Teon täytyy olla kokonaisuudessaan vähäinen, ei vain anastetun omaisuuden arvon osalta. Käytännössä yleisin näpistyksen tyyppimuoto on myymäläanastus, jossa rikoksentekijä piilottaa taskuunsa hyllystä ottamansa myymälän tuotteen ja kävelee kassalinjan ohi maksamatta.

Rikoksen luonne ja rangaistusseuraamus

Näpistys on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, että syyttäjä saa nostaa rikoksen johdosta syytteen ainoastaan, jos asiaomistaja eli rikoksen uhri tekee syyttämispyynnön. Syyttämispyynnön voi tehdä rikosilmoituksen yhteydessä tai esitutkinnassa poliisille. Käytännössä suurimmassa osassa tapauksia poliisi antaa sakkomääräyksen näpistykseen syyllistyneelle, eikä tapaus päädy tuomioistuimeen asti.

Näpistykseen syyllistynyt voidaan tuomioistuimen toimesta tuomita sakkorangaistukseen. Tuomioistuimen tuomitsema sakko voidaan tietyin edellytyksen muuttaa vankeusrangaistukseksi. Jos anastettua omaisuutta ei saada takaisin, rikoksentekijä voidaan tuomita korvaamaan asianomistajalle sen arvo.

Vinkit

- Jokaisella on yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla oikeus ottaa kiinni näpistykseen verekseltään kiinni jäänyt tai pakenemasta tavattu henkilö

- Yleensä poliisi määrää rangaistuksen näpistykseen syyllistyneelle, ellei asianomistaja vaadi asian tuomioistuinkäsittelyä

Varoitukset

- Tuomioistuimen määräämä sakkorangaistus voidaan tietyin edellytyksin muuttaa vankeusrangaistukseksi

- Jos teko ei ole vähäinen, voidaan rikos tuomita varkautena, josta voi saada vankeusrangaistuksen

 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa