» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjäoikeus oli aloittanut rikosasian pääkäsittelyn, mutta lykännyt sitä murhasta syytettyjen vastaajien B, C ja D mielentilatutkimusta varten. Avunannosta syytetyn A:n mielentilaa ei määrätty tutkittavaksi, mutta hänet määrättiin pidettäväksi vangittuna pääkäsittelyn lykkäytymisen ajan. A vaati hovioikeudelta käräjäoikeuden päätöksen kumoamista ja vaati tulla vapautetuksi, koska vangitsemisasiaa ei ollut otettu esille kahden viikon kuluessa pääkäsittelystä.
Hovioikeus totesi, että tuomioistuimella ei ollut tapauksessa velvollisuutta viran puolesta ottaa vangitsemisasiaa kahden viikon välein käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden käytäntö, jossa vastaajalla oli katsottu olleen oikeus vangitsemisasian käsittelyyn kahden viikon välein, oli koskenut tapauksia, joissa pääkäsittelyä ei ollut vielä aloitettu. Käsillä olevassa tapauksessa pääkäsittely oli jo alkanut. A:n suhteen asiaa ei voitu ratkaista riippumattomasti suhteessa henkilöihin B–D, sillä A:ta syytettiin avunannosta murhaan, josta B–D olivat syytettynä. Hovioikeus ei pitänyt A:n vangittuna pitämistä kohtuuttomana.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden päätöstä, eikä katsonut, että vangitsemisasia olisi tullut ottaa käsiteltäväksi kahden viikon välein. Oikeus kuitenkin huomautti, että Euroopan ihmisoikeussopimus takasi vangitulle oikeuden saada pyynnöstään vangitsemisasiansa viipymättä tutkittavaksi.
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa