» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse työntekijän altistumisesta työssään erilaisille kemikaaleille ja siitä, oliko työntekijä oikeutettu saamaan vakuutusyhtiöltä korvauksia nenänielun syöpäkasvaimesta ammattitaudin perusteella. Tapauksessa A työskenteli kone- ja metallialalla. Hän toimi laivojen konemiehenä 10 vuoden ajan. Tämän jälkeen hän siirtyi kolmen vuoden ajaksi konepajalle viilaajaksi ja asentajaksi. Vuodesta 1972 A työskenteli moottorialuksella, ja vuodesta 1975 hän oli X Oy:n laitosmiehenä kiinteistön ja koneiden kunnossapito- ja huoltotöissä. A:n työtehtäviin kuului X Oy:ssä muun muassa ruostumattomien teräsputkistojen hitsaus ja kemiallisten pesukoneiden huolto. Vuonna 1987 A hakeutui lääkäriin vasemman sieraimen tukkoisuuden vuoksi. Seuraavana vuonna hänellä havaittiin nenänielun syöpäkasvain, joka leikattiin.
A vaati vakuutusyhtiöltä korvauksia ammattitaudin perusteella. Vakuutusyhtiö ei suostunut maksamaan A:lle korvauksia, koska syöpäkasvaimen ei katsottu olleen ammattitauti. Tapaturmalautakunta hylkäsi A:n valituksen. Tapaturmalautakunta totesi, ettei syöpäkasvain ollut todennäköisesti aiheutunut ammattitaudin edellyttävistä tekijöistä A:n työssä. Vakuutusoikeus ei muuttanut tapaturmalautakunnan ratkaisua.
Korkein oikeus kumosi vakuutusoikeuden ratkaisun ja velvoitti vakuutusyhtiö maksamaan A:lle korvauksia ammattitaudin perusteella. Korkein oikeus viittasi ratkaisunsa perusteluissa kansainväliseen kirjallisuuteen, jonka mukaan tapauksen kaltaisissa olosuhteissa altistuminen erilaisille kemikaaleille, huuruille ja pölyille aiheutti kohonnutta riskiä nenänielun syövälle.
Tapauksessa ei nähty muunlaisia merkittäviä riskitekijöitä, jotka vaikuttaisivat A:lla todetun erittäin harvinaisen syöpätyypin syntyyn. Korkein oikeus katsoi, että A:n sairaus oli todennäköisesti aiheutunut kemiallisesta tekijästä hänen työssään, ja tämän perusteella A oli oikeutettu saamaan vakuutusyhtiöltä korvauksia ammattitaudin perusteella.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa