Minilex - Lakipuhelin

Syytä epäillä -kynnys kotietsinnän edellytyksenä - KKO:2014:57


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • Pakkokeino
    Kotietsintä
    Oikeudenkäyntimenettely
    Tutkimatta jättäminen

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2014:57 oli kysymys ”syytä epäillä” -kynnyksen arvioimisesta kotietsinnän edellytyksenä sekä toimitetun kotietsinnän menettelyn asianmukaisuuden tutkimisesta. A:n kuljettamaan ajoneuvoon sekä hänen asuntoon oli toimitettu kotietsintä sillä perusteella, että hänen epäiltiin syyllistyneen rattijuopumukseen ajamalla moottoriajoneuvoa huumausaineen vaikutuksen alaisena sekä huumausaineen käyttörikokseen.  

Poliisipartio oli pysäyttänyt A:n kuljettaman ajoneuvon aamuyöstä kello 3.50 liikennetarkastusta varten. A oli kieltäytynyt huumausaineen pikatestistä, ja A:n käytöksen perusteella oli syntynyt epäily, että A oli ollut huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ajon aikana. Kotietsintä A:n kotona oli toimitettu aamuyöstä kello 4.45 ja etsinnän tarkoitus oli esitetty suullisesti A:lle. Pöytäkirjan mukaan kotietsinnän tarkoituksena oli ollut etsiä takavarikoitavia huumaavia aineita. A:n asunnossa kotietsinnän toimittamisen aikana oli ollut A:n puoliso sekä hänen 2-vuotias lapsensa. A vaati käräjäoikeutta tutkimaan, oliko tehty kotietsintä lainmukainen huomioiden, ettei epäillylle A:n syyllistymisestä rikokseen ollut riittäviä perusteita. Lisäksi A vaati käräjäoikeutta tutkimaan, oliko etsinnässä menetelty lain edellyttämällä tavalla huomioiden kotietsinnän toimittamisen ajankohdan sekä sen, että kotietsinnän tarkoitus oli ilmoitettu hänelle vain suullisesti. A vaati valtiolta vahingonkorvausta kotirauhan rikkomisesta johtuvasta kärsimyksestä.

Pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rikoksesta epäillyn hallinnassa olevassa rakennuksessa ja huoneessa toimitettavan kotietsinnän edellytyksenä on, että häntä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Lain esitöiden mukaan henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tulokseen kynnyksen ylittymisestä.  Suhteellisuusperiaatteen mukaan laissa tarkoitettuja pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana huomioiden tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäilylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaus ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Kotietsinnän edellytyksiä koskevia säännöksiä tulkittaessa ja sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon se seikka, että kotietsinnällä puututaan perustuslailla turvattuun kotirauhaan. Niin ikään Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössä korostanut, että kotietsinnän välttämättömyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Pakkokeinolain 5 luvun 5 §:n 4 momentin mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n j 6:n välisenä aikana ilman erityistä aiheitta. Edellä mainittua säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon myös vähimmän haitan periaate.

Tapauksessa kotietsinnän perusteena oli ollut epäilys siitä, että A on syyllistynyt rattijuopumukseen sekä huumausaineen käyttörikokseen käyttämällä huumausainetta sekä säilyttämällä huumausainetta kotonaan. Kyseisten rikosten enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta. Käräjäoikeus totesi, että epäilty rikos, asiassa esitetyt olosuhteet sekä kotietsinnän tarkoitus huomioon ottaen kotietsinnän toimittamiselle oli ollut pakkokeinolain mukaiset edellytykset. Poliisilla oli ollut erityinen aihe suorittaa kotietsintä juuri kyseisenä ajankohtana johtuen huumausaineiden mahdollisesta hävittämisvaarasta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että poliisilla oli kotietsintämääräyksen antamishetkellä olleiden tietojen perusteella ollut syytä epäillä A:n syyllistyneen huumausaineen käyttörikokseen, josta ankarin mahdollinen rangaistus on kuusi kuukautta. Epäillyn rikoksen luonteesta johtuen oli ollut erityinen aihe toimittaa kotietsintä A:n asunnossa välittömästi A:n pysäyttämisen jälkeen. Alemmat oikeudet olivat jättäneet tutkimatta A:n valtioon kohdistaman vahingonkorvausvaatimuksen, joten korkeimmassa oikeudessa oli myös kysymys siitä, oliko A:n vahingonkorvausvaatimus tullut tutkia.

Korkein oikeus totesi, että kotietsinnän tulee perustua tiettyyn rikokseen kohdistuvaan epäilyyn, joten kotietsintää ryhdyttäessä on oltava selvillä, minkä rikoksen tutkimiseksi etsintää ollaan toimittamassa ja mihin epäily rikoksesta ja sen mahdollisesta tekijästä perustuvat. Laki ei oikeuta kotietsintää toimitettavaksi sen selvittämiseksi, oliko syytä epäillä tehdyksi myös muu kuin etsinnän perusteena oleva rikos. Korkein oikeus totesi, ettei huumausaineen pikatestistä kieltäytyminen eikä mahdollisesti ärtynyt käyttäytyminen sellaisenaan olleet riittäviä perusteita epäillä henkilön olevan huumausaineen vaikutuksen alainen. Niin ikään koska A:ta ei ole epäilty huumausaineen levittämisen käsittävästä teosta, etsinnän kiireellinen toimittaminen ei ole ollut tarpeen mahdollisesti löydettävästä huumausaineesta ulkopuolisille odotettavissa olevan uhan torjumiseksi. Näin ollen korkein oikeus katsoi, ettei poliisilla ei ole ollut rikosepäilylle riittäviä perusteita eikä näin ollen A:n asuntoon kohdistettu kotietsintä ei ollut täyttänyt pakkokeinolainlain edellytyksiä. Lisäksi kotietsinnässä ei olllut menetelty pakkokeinolain edellyttämällä tavalla, sillä selvitettävän rikoksen vähäisyys huomioon ottaen kotietsinnän toimittamiseen yöaikaan ei tapauksessa ollut erityistä aihetta. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden ei olisi tullut jättää A:n vahingonkorvausvaatimusta tutkimatta ja korkein oikeus palautti asian tämän osalta takaisin käräjäoikeuteen. 

 

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »