» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli tuonut laittomasti Liettuasta Suomeen 13,7 kilogrammaa amfetamiinia, jonka pitoisuus oli ollut 48 prosenttia. A:n oli ollut määrä kuljettaa saamiensa ohjeiden mukaisesti huumausaine-erän sisältänyt matkailuauto Liettuasta Suomen kautta Norjaan. KKO:ssa oli kysymys A:lle tuomittavasta rangaistuksesta. Arvioitavana oli erityisesti se, miten rangaistuksen mittaamisessa tuli ottaa huomioon A:n osuus huumausaineen laittomassa maahantuonnissa eli se, että hänen tehtävänään oli ollut toimia huumausaineen kuljettajana eli niin sanottuna kuriirina.
Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Tekijän syyllisyys viittaa sekä teon vaikuttimiin, että teon ilmentämään syyllisyyteen.
Pykälää koskevan hallituksen esityksen mukaan myös rikoksen tekotapa vaikuttaa törkeysarvosteluun. Tekotapaa määrittävien piirteiden, kuten esimerkiksi tekijän aseman, merkitys määräytyy sen mukaan, mitä ne kertovat teon vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta tai tekijän syyllisyydestä.
Rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan törkeästä huumausainerikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään yksi vuosi ja enintään kymmenen vuotta. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen mukaan kymmenen vuoden enimmäisrangaistusta tarvitaan kaikkein törkeimpiä ja vaarallisimpia rikoksia varten. Huumausainerikoksissa rangaistuksen mittaamiseen vaikuttaa keskeisesti se, kuinka vaarallisesta huumausaineesta on kysymys ja kuinka suuri määrä huumausainetta on ollut käsillä. Pitkään käytössä olleiden huumausaineiden osalta on tässä suhteessa muodostunut vakiintunutta rangaistuskäytäntöä, josta voidaan saada johtoa näiden seikkojen merkitystä harkittaessa. Rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatu ja määrä ilmentävät siten rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta.
A oli tuonut laittomasti maahan 13,7 kilogrammaa amfetamiinia eli hyvin suuren määrän erittäin vaarallista huumausainetta. Amfetamiinin pitoisuus oli ollut 48 prosenttia eli se oli ollut keskimääräistä voimakkaampaa. Huumausaineen laadun ja määrän sekä teko-olosuhteiden perusteella oli ilmeistä, että huumausaineiden maahantuonti oli liittynyt organisoidun rikollisryhmän toimintaan, mistä A:n oli täytynyt olla perillä. Nämä seikat puolsivat rangaistuksen mittaamista rangaistusasteikon yläpäästä.
Toisaalta katsottiin selvitetyksi, että A oli osallistunut amfetamiinin laittomaan maahantuontiin kuljettamalla huumausaine-erän sisältäneen ajoneuvon saamiensa ohjeiden mukaisesti Liettuasta Suomeen tarkoituksenaan jatkaa edelleen Norjaan. A ei ollut ollut määräävässä asemassa huumausaineeseen nähden tai osallistunut rikoksen suunnitteluun, vaan hänen tehtävänsä oli ollut huumausaineen kuljettaminen.
KKO katsoi, että A:lle tuomittavan rangaistuksen tuli, hänen osuutensa rajoittuessa yksinomaan kuriirina toimimiseen, olla huomattavasti alempi kuin tällaisen huumausaine-erän maahantuonnista tulisi muutoin tuomita. KKO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetusta rikoksesta kuuden vuoden vankeusrangaistusta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa