» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kysymys siitä, että käräjäoikeus oli tuominnut A:n rangaistukseen kahdesta perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Keskeisenä syytettä tukevana näyttönä syyttäjä oli vedonnut A:lle suoritettua kielianalyysiä koskevaan lausuntoon, jonka laatijaa ei ollut nimeltä yksilöity. Hovioikeus katsoi kysymyksen olevan niin sanotusta anonyymistä todistelusta eikä hyväksynyt lausuntoa todisteeksi ja hylkäsi syytteen.
Korkeimmassa oikeudessa kysymys oli sanotun lausunnon arvioimisesta todisteluna. Kysymys oli myös hovioikeuden menettely oikeellisuudesta, kun se ei ollut ennen todisteen vastaanottamista koskevan päätöksen tekemistä selvittänyt, vaatiko A lausunnon laatijan kuulemista, ja tarvittaessa varannut tämän jälkeen syyttäjälle tilaisuutta selvittää lausunnon antajan henkilöllisyyttä.
Syyttäjä oli keskeisenä syytettä tukevana näyttönä vedonnut A:lle yksityisen yrityksen toimesta tehtyyn kielianalyysiin ja sitä koskevaan lausuntoon. Analyysi oli suoritettu vastaajan ja yrityksen välillä käydyn, tallennetun 16 minuutin mittaisen keskustelun perusteella. Lausunnon mukaan yrityksessä työskentelevä kielianalyytikko on analysoinut A:n käyttämää kieltä ja murretta sekä tarkistanut hänen tietämystään kotipaikakseen väittämästään alueesta ja sen tavoista. Lausunnon tuloksena todettiin, että henkilö puhuu somaliaa ja on selvästi kotoisin Luoteis-Somaliasta, eikä Etelä-Somaliasta kuten henkilö oli väittänyt. Korkein oikeus katsoi, että kielianalyysilausuntoa on tässä asiassa pidettävä sellaisena asiantuntijalausuntona, johon syyttäjä on oikeudenkäymiskaaren nojalla vedonnut ja joka on lähtökohtaisesti tullut antaa kirjallisena.
Syyttäjä oli muutoksenhakemuksessaan katsonut hovioikeuden menetelleen asiassa virheellisesti, koska hovioikeus ei ollut selvittänyt tai kehottanut syyttäjää selvittämään kielianalyysilausunnon laatijaa lausunnon antaneesta yrityksestä. Myös Korkein oikeus katsoi, että hovioikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ennen kielianalyysilausunnon huomiotta jättämistä koskenutta päätöstään ottanut tarkemmin selvää vastaajan sanottuun lausuntoon liittyvistä henkilötodistelua koskevista vaatimuksista ja tarvittaessa varannut syyttäjälle tilaisuutta lausunnon laatijan henkilöllisyyden selvittämiseen.
Korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden virheellisen menettelyn vuoksi asiassa on jäänyt selvittämättä, onko asiassa tarpeen kuulla kielianalyysilausunnon laatijaa henkilökohtaisesti, ja mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi, hankkiiko lausunnon todisteluksi nimennyt syyttäjä sellaisen selvityksen, että kuuleminen voidaan toteuttaa. Ennen näitä toimenpiteitä ei voi tarkemmin arvioida, mikä oikeudellinen merkitys asiassa on sillä, että lausunto on esitetty vain kirjallisena. Näin ollen Korkein oikeus palautti tapauksen hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa