Minilex - Lakipuhelin

Yleistä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Pesänhoitaja ratkaisee ensisijaisesti, mitä konkurssipesään kuuluu. Pesänhoitaja ottaa konkurssin alkaessa haltuunsa pesään kuuluvan omaisuuden. Jos sivullisen omaisuus voidaan erottaa velallisen omaisuudesta, se ei kuulu konkurssipesään, vaikka se olisikin velallisen hallinnassa. Omaisuus on tällöin luovutettava omistajalle tai tämän määräämälle taholle.

Tuomioistuimen rooli konkurssivarallisuuden määrittelyssä on passiivinen: tuomioistuin ei etukäteen määritä konkurssivarallisuutta, vaan mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan oikeudenkäynnissä. Omaisuuden kuuluminen konkurssipesään ei edellytä sitä, että omaisuudella olisi taloudellista arvoa. Esimerkiksi velallisen liike- tai ammattitoiminnan kirjanpitoaineisto kuuluu konkurssipesään.

Pääsäännön mukaan konkurssipesään kuuluu omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa tai jonka velallinen saa ennen konkurssin päättymistä. Tästä tehdään kuitenkin merkittävä poikkeus, jos konkurssiin asetetaan oikeushenkilön sijaan luonnollinen henkilö: luonnollinen henkilön konkurssipesään ei nimittäin kuulu henkilön konkurssin alkamisen jälkeen saama omaisuus tai ansaitsema tulo. Sillä, harjoittaako velallinen yritystoimintaa, ei ole merkitystä, vaan myös yritystoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön konkurssipesän ulkopuolelle jää se varallisuus, jonka hän on hankkinut konkurssin alkamisen jälkeen.

Konkurssipesään kuuluu myös omaisuus, joka saadaan pesään takaisin esimerkiksi takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain nojalla. Lisäksi konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta saatava tuotto kuuluu konkurssipesään. Konkurssipesään kuuluu lähtökohtaisesti myös velallisen ulkomailla sijaitseva omaisuus.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »