Minilex - Lakipuhelin

Velkakirja ehdot


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Velkaa otettaessa harvoin tyydytään vain suulliseen sopimukseen, vaan laaditaan fyysinen velkakirja. Velkakirjassa olennaisia ovat velan yleiset ehdot. Velkakirjaan ei saa lähtökohtaisesti lisätä uusia ehtoja allekirjoittamisen jälkeen. Toisin sanoen, ennen kuin osapuolet allekirjoittavat sopimuksen, tulee olennaiset lainan ehdot olla kirjattuna ylös. Täten osapuolet saattavat asianmukaisesti perehtyä ehtojen sisältöön. Sopimusehtoihin kannattaakin tutustua huolellisesti nimenomaan jo ennen kuin allekirjoittaa velkakirjan. Mikäli velkasuhteen osapuolena on luottolaitos, sopimusehtojen selvittämiseen tulee myös tapauskohtaisesti varata asiakkaan kanssa riittävästi aikaa. Asiakkaan oikeussuojan tarve saattaa näet edellyttää ehtojen ruodintaa tarkemmin ennen, kuin sopimuksen solmimisasteelle nouseminen on järkevää.

Lopullisesta velkakirjasta annetaan jäljennös velalliselle. Samoten velkakirjan tarpeellisista liitteistä annetaan jäljennökset, kun ne sisältävät relevanttia tietoa ja velkasopimuksen ehtoja. Esimerkiksi velan lyhentämistä koskevista liitteistä annetaan velalliselle kopiot.

Mitä velkakirjaan siis kirjoitetaan? Yleensä velkakirjassa sovitaan ainakin: 1) velkasuhteen osapuolista eli velkoja ja velallinen on nimettävä velkakirjassa. Samoten kirjataan 2) molempien osoitteet sekä 3) velan määrä. Lisäksi sovitaan 4) korkolain mukaisesta korosta ja viivästyskorosta maksun myöhästyessä. Tärkeää on sopia myös 5) lainan takaisinmaksuajasta sekä 6) lyhennyserien suuruudesta. Velkakirjaan otetaan 7) sekä velkojan että velallisen allekirjoitukset päiväyksineen ja allekirjoituspaikkoineen.

Velassa, jossa eräpäivä on sovittu, viivästyskorkoa ei tarvitse maksaa kuin vasta eräpäivästä myöhässä tulevasta maksusuorituksesta. Koron määräytyminen on toisaalta pääsääntöisesti osapuolten vapaasti sovittavissa, paitsi eräissä tapauksissa ei voida sopia lakia hintavammasta viivästyskorosta. Esimerkiksi kuluttajaluotossa ei voida sopia korkolain mukaista kireämmästä korosta. Myöskään tilanteessa, jossa velallinen on ostamassa tai vuokraamassa kotia perheelleen tai itselleen, niin ei voida sopia kireämmästä viivästyskorosta, kuin mitä korkolaissa on nimenomaisesti säädetty. Toisin sanoen, näissä tilanteissa viivästyskorko määräytyy pääsääntöisesti laskukaavalla viivästyskorko-%=viitekorko-% + 7 %, ellei sitten ole sovittu velallisen kannalta suopeammasta viivästyskorosta. Toisin sanoen, aina on mahdollista sopia korkolain mukaista viivästyskorkoa edullisemmasta korkotasosta velallisen pussiin.

Velkakirjassa sovitaan monesti myös velan erääntymisestä velkojan vaatiessa sekä velalliselle suotavasta oikeudesta maksaa velka pois myös maksusuunnitelmaa ripeämmässä aikataulussa. Tämä periaate velkojan ja velallisen jonkinlaisesta liikkumavarasta perustuu velkakirjalakiin. Toisin sanoen, velallinen saa siis maksaa velkansa periaatteessa heti, kun hän esimerkiksi voittaa rahapelistä tai muuten haluaa irrottautua veloistaan. Velkoja voi myös toisaalta nopeuttaa maksuaikataulua halutessaan. Toisaalta, mikäli velan eräpäiväksi sattuu nimenomaan lauantai, pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä taikka joulu- tai juhannusaatto, maksu saadaan suorittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Tällöin ei viivästyskorkoa ole kertynyt lyhennykselle lisäkuormaksi kyseistä "extrapäivää" koskien.

Velan maksupaikasta voidaan sopia velkakirjassa nimenomaisesti. Jos maksupaikasta ei kuitenkaan ole sovittu, velan maksu tulee pääsääntöisesti hoitaa velkojan kodissa tai liikehuoneistossa. Mikäli velallinen ei kuitenkaan tiedä, missä velka tulisi maksaa eli mikä on velkojan osoite tai maksupaikka on eri kuin alunperin sovittiin, niin ei velkoja voi vaatia velalliselta korvausta viivästyksistä ja kustannuksista. Velkojan pitää siis itse huolehtia, että velallinen tietää, missä maksu tapahtuu.

Viisasta on käsittää velkakirjan sopimusoikeudellinen luonne. Täten kannattaa kiinnittää huomiota, että velkakirja sitoo molempia osapuolia. Toisaalta velkasopimuksen voimassaolo alkaa yleensä siitä, kun molemmat ovat ilmaisseet tahtonsa sitoutua sopimukseen. Yleensä velkasopimus syntyy täten silloin, kun osapuolet ovat nimensä raapustaneet velkakirjaan. Toisaalta on kiinnitettävä huomiota sellaisiin velkasopimuksiin, joita rahoituslaitokset solmivat harvase päivä samansisältöisenä, samoin ehdoin lukuisten asiakkaiden kanssa (jopa sähköisesti internetissä). Luottolaitosten myöntämien lainojen kohdalla voidaankin puhua ns. vakiosopimuksista. Vakiosopimukset sisältävät ns. vakioehtoja. Näin luotonantajalle syntyy tietty vakiintunut sopimuskäytäntö, millä on etunsa. Ensinnäkin se auttaa asiakasta pääsemään vähintään yhtä hyvään sopimukseen, kuin muutkin asiakkaat pääsevät. Toisaalta samantasoiset sopimusehdot takaavat myös sopimuksen laatijalle hyvät lähtökohdat laatia mieleisensä sopimus laajalle asiakaspiirille, kun ei tarvitse käydä asiakaskohtaisia neuvotteluita jokaisen luottoa haluavan kanssa erikseen.

Kuitenkin, mikäli velkakirjaan sisältyy epäselvä ehto, eivätkä osapuolet ole yksimielisiä siitä, mitä ehdolla onkaan mahdettu tarkoittaa, kyseistä ehtoa pitää tulkita. Näin tulkitsemalla, päästään edes johonkin ratkaisuun. Miten tulkinnanvaraa jättävää sopimusehtoa sitten tulkitaan? Yleinen periaate sopimusten kohdalla on, että monisisältöiseksi jäävää ehtoa tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Toisin sanoen, se, joka kimurantin sopimusehdon keksi kirjoittaa, saa kantaa vahingot niin, että tulkinta koituu nimenomaan sopimusehdon laatijan vahingoksi.

Toisaalta eteen voi tulla myös tapaus, jossa velkakirjaan on ainoastaan todettu sovellettavan esimerkiksi “alan yleisiä sopimusehtoja” tai “elinkeinonharjoittajan yleistä käytäntöä”. Tällöin voi aiheutua poru, onko asiakas todella voinut sitoutua niin ylimalkaiseen sopimusehtoon vai ei. Kiistat ja ristiriidat minimoi viisas etukäteen. Täten kaikki sopimusehdot nimenomaan pitää yrittää koostaa velkakirjaan näkyville. Näin ei jää mitään suukopua siitä, sitoutuiko asiakas ehtoon vai ei. Kun asiakas kerta ehdon omin silmin näki ja pystyi lukemalla siihen tutustumaan, asiakkaan on vaikea väittää, ettei tarkoittanut sitoutua sopimusehtoon.

Toisaalta se seikka, onko sopijapuoli kaikella huolellisuudella edes tutustunut sopimusehtoihin, ei tavallisesti vapauta häntä sopimuksen noudattamiselta. Toisin sanoen, esimerkiksi huoleton velallinen, joka ei lukenut sopimusehtoja tarkasti, ei yleensä saa vapautusta sopimuksen sitovuudelta vain siksi, ettei lukenut sopimusehtoa. Sen sijaan vilpittömässä mielessä oleva velallinen, joka ei ollut saanut edes tilaisuutta tutustua velan ehtoihin, ennen kuin sitoutui jo velkaan, saattaa saada suojaa niin, että jotkin sopimusehdot eivät välttämättä muodostu hänen kohdaltaan sitoviksi.

Toisaalta on hyvä pitää mielessä se, että velkojan tulee nimenomaisesti huomauttaa, jos velkakirjaan sisältyy yllättäviä ja ankaria ehtoja. Jos ei velkoja ole alleviivannut ennen luottosopimuksen tekoa jotakin todella kriittisesti velallisen asemaan vaikuttavaa ikävää asiaa, niin ei kyseinen ankara ja yllättävä ehto pääsääntöisesti sido velallista. Toisaalta myöskin kohtuuton ehto ei välttämättä noin vain koidu rahaa hamuavan velkojan pussiin. Voi olla mahdollista sovitella kyseistä ehtoa, mistä löytyy oikeuskäytäntöä. Periaatteena on, että jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Sopimuksen laatimisessa pienikin sana tai pilkku voi mullistaa koko sopimuksen merkityksen olennaisella tavalla. Suositeltavaa onkin tukeutua sopimusoikeuden osaajien apuun, etenkin, kun sopimuksen arvo on sinulle suuri. Näin esimerkiksi sopimuksen koskiessa jotain sinulle rakasta omaisuutta, kuten vaikkapa arvohevosen ostamista, tai jotain rahallisesti mittavaa omaisuutta, kuten talokauppoja… Soita jo tänään lakimiehellemme!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa