Minilex - Lakipuhelin

Koroton velkakirja


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Velkakirja voidaan määrätä joko korolliseksi tai korottomaksi. Velkakirjan korottomuus on lähtökohta, jos korosta ei ole sovittu mitään. Jos velkoja haluaa velalle maksettavan korkoa, tulee tästä sopia velallisen kanssa. Koroton velkakirja ei kasvata velan pääomalle tietyin väliajoin maksettavaksi erääntyvää korkoa. Korottomuudesta voidaan myös nimenomaisesti sopia.

Korottomuus on lähtökohta vain silloin, kun kyseessä on varsinainen korko. Velvollisuus maksaa viivästyskorkoa seuraa suoraan laista. Velkakirjan erääntymisen jälkeen maksamattomasta velasta tulee maksaa viivästyskorkoa, vaikka asiasta ei olisi sovittu mitään. Tällöin koron määrä määräytyy lain mukaan. Koron määrästä voidaan myös sopia toisin, kuitenkin sillä poikkeuksella, että tietyissä kuluttajia koskevissa oikeustoimissa viivästyskorkoa ei voi määrätä korkeammaksi kuin mitä lain mukaan seuraisi. Säännöstä sovelletaan, jos velallisen sitoumus liittyy

  • kulutusluottoa koskevaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen sopimukseen
  • muuta kulutushyödykettä koskevaan mainitunlaiseen sopimukseen tai
  • sopimukseen, jonka perusteella kuluttaja hankkii ostamalla tai vuokraamalla asunnon itseään tai perheenjäseniä varten.

Viivästyskorko voidaan kuitenkin aina sopia pienemmäksi kuin mitä lain mukaan seuraisi. Osapuolet voivat myös sopia, että viivästyskorkoa ei peritä ollenkaan.

Tiivistettynä velkakirja on aina lähtökohtaisesti koroton, ellei koron maksusta sovita velkojan ja velallisen kesken. Viivästyskorkoa taas tulee aina lähtökohtaisesti maksaa, ellei sen maksamattomuudesta ole erikseen sovittu.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »