Minilex - Lakipuhelin

Suostumus henkilötietojen käsittelyn edellytyksenä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Nykyään voidaan lähteä siitä, että henkilötiedot ovat omaisuuttamme: Meillä on lähtökohtaisesti oikeus päättää niiden käytöstä. Siksi ensisijainen peruste niiden käsittelyyn on henkilön oma suostumus. Mutta mitä suostumus oikeastaan tarkoittaa? Onko kyse suostumuksesta, jos netissä klikkaa hyväksyvänsä vakioehdot, joita ei ole lukenut? Entä voiko työnantaja milloin vain laittaa työntekijän huumetestiin, jos tämä suostuu siihen?

Lain mukaan henkilötietoja saa käsitellä rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella. Yksiselitteisyys tarkoittaa, että rekisteröity ei aseta käsittelylle ehtoja, vaan hyväksyy asian sellaisenaan. Suostumus voi olla muodoltaan kirjallinen, suullinen tai sähköinen.

Edelleen laissa säädetään, että suostumus tarkoittaa vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua. Yksilöinti tarkoittaa, että henkilölle kerrotaan, mitä kaikkia tietoja suostumus koskee ja mihin tietoja käytetään. Tämä vaatimus voi hyvinkin täyttyä, vaikka suostumus tapahtuisi vakioehtojen hyväksymisellä. Kun lataamme jonkin uuden tietokoneohjelman tai mobiilisovelluksen, klikkaamme usein ”hyväksyn ehdot” ilman, että luemme ehtoja. Tällöin suostumme monesti myös jonkinlaiseen henkilötietojen käsittelyyn. Yksilöinnin ja tietoisuuden vaatimukset täyttyvät, sillä olisimme voineet perehtyä ehtoihin.

Huolimattomasta suostumuksesta ei kuitenkaan seuraa mitään kovin dramaattista. Tämä johtuu siitä, että rekisterinpitäjä ei saa ryhtyä lainvastaisiin toimiin, vaikka rekisteröity antaisi suostumuksen sellaisiin. Koska laki vaatii käsittelyn tarpeellisuutta, suostumus ei oikeuta tarpeettomaan henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi työnantaja saa käsitellä työntekijän terveys- tai huumetestitietoja vain laissa mainituissa tilanteissa.

Useissa tilanteissa on tarkoituksenmukaista, että henkilötietoja voidaan käsitellä ilman henkilön suostumusta. Nämä tilanteet luetellaan laissa: Kyse voi olla esimerkiksi henkilön toimeksiannosta, hänen elintärkeän etunsa suojaamisesta tai rekisterinpitäjän lakisääteisestä tehtävästä.

Nykyisin henkilötietolaki lähtee yksilön itsemääräämisoikeudesta. Siksi henkilötietojen käsittely perustuu ensi sijassa suostumukseen, joka on yksiselitteinen, yksilöity, tietoinen ja vapaaehtoinen. Suostumus ei kuitenkaan oikeuta lainvastaiseen käsittelyyn. Toisinaan henkilötietojen käsittely on sallittua myös ilman suostumusta. Jos olet epävarma siitä, onko henkilötietojesi käsittelyyn ollut laillinen peruste, saat lisätietoja lakimieheltä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa