Minilex - Lakipuhelin

Turvallisesti tuntemattomana?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Oikeusvaltiossa on tärkeää, että yksilö voi toimia julkiseen valtaan nähden tuntemattomana: anonyymisti. Anonymiteetti onkin eräs tietosuojaoikeuden periaate, yksityisyyden ulottuvuus. Mutta mitä se merkitsee käytännössä? Voiko viranomaisessa asioida anonyymisti? Mitä kaikkea saa kirjoittaa nettiin anonyyminä?

Julkisuuslainsäädännössä turvataan anonymiteetti. Henkilöllä on oikeus pyytää ja saada tietoja julkisesta asiakirjasta paljastamatta henkilöllisyyttään tai kertomatta motiivejaan. Jos kuitenkin asiakirja on lain mukaan yleisöltä salassa pidettävä, henkilön tulee selvittää, millä perusteella hänellä on oikeus saada tieto siitä. Esimerkiksi oikeudenkäynnin asianosaisella on yleensä oikeus saada tällaisiakin tietoja. Lisätietoja tiedonsaantioikeudesta saa asiantuntevalta lakimieheltä.

Jos henkilö asioi viranomaisessa omassa asiassaan, anonymiteetti ei yleensä tule kyseeseen. Jos hakee esimerkiksi sosiaalietuutta tai tiettyä hallinnollista lupaa, tulee luonnollisesti selvittää, kuka on. Anonymiteettiä ei olekaan ajateltu tällaisia tilanteita varten, vaan siksi että yksilöt voivat valvoa julkisen vallan käyttöä. Esimerkiksi julkisia oikeudenkäyntejä ja kaupunginvaltuuston kokouksia saa jokainen seurata anonyymina.

Anonymiteetti liittyy myös sananvapauden käyttöön. Meillä on lähtökohtainen oikeus ilmaista mielipiteemme tuntemattomina. Eri asia on, että jokainen media voi tietysti itse päättää, julkaiseeko anonyymejä tekstejä. Jos tietty media ei julkaise jonkun mielipidettä, hänen sananvapauttaan ei ole mitenkään loukattu. Voihan hän ilmaista ajatuksiaan anonyymisti vaikka puistossa tai omassa blogissaan; eri asia on, jos muita ei kiinnosta.

Anonymiteetti ja vastuu omasta toiminnasta ovat käytännössä pulmallisessa suhteessa. Nykyään netin keskustelupalstoilla ilmaistaan anonyymisti vaikka mitä. Tuntemattomuuden suojasta on helpompaa ja ehkä houkuttelevampaa julkistaa sellaisiakin kärkeviä mielipiteitä, joista voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Anonymiteetti ei sinänsä poista vastuuta mitenkään: Suomessa onkin tuomittu rangaistuksia mm. kunnianloukkauksista, jotka on tehty netin keskustelupalstoilla. Näin käy esimerkiksi, jos kirjoittaa valheellisesti, että tietty lääkäri myrkytti potilaansa. Ja jos kannustaa netissä väkivaltaan jotain etnistä ryhmää kohtaan, voi syyllistyä erinäisiin rikoksiin. Eri asia on, että poliisin on vaikea näyttää toteen, kuka kirjoitti anonyymin tekstin. Näyttönä voidaan kuitenkin käyttää mm. tietokoneen IP-osoitetta ja tietoja henkilön muusta toiminnasta.

Anonymiteetti suhteessa julkiseen valtaan on osa yksityisyyttä. Yleensä viranomaiselta voi kysyä tietoja tuntemattomana. Mielipiteitään voi ilmaista tuntemattomana, jos kyseinen media suostuu. Anonymiteettiä ei kuitenkaan saa käyttää väärin, esimerkiksi toisten ihmisten herjaamiseen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa