- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Media elää tiedoista. Tiedotusvälineet käsittelevät väistämättä myös henkilötietoja, kun ne tekevät uutisia ja muita vastaavia juttuja. Tämä on välttämätöntä avoimessa yhteiskunnassa, jossa sananvapaus on perusoikeus. Yksityisyyden ja henkilötietojen suoja kuitenkin rajoittaa median toimintaa.
Nykyään voimassa olevan yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista journalistisiin tarkoituksiin on joiltain osin rajoitettu. Esimerkiksi kaikkia henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita ei sovelleta journalistisessa toiminnassa. Journalisteja eivät koske tietojen minimoinnin, täsmällisyyden eivätkä tietojen säilytyksen rajoittamisen periaatteet. Sen sijaan myös journalistisessa tarkoituksessa on henkilötietoja käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi sekä ne on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten. Journalistisessa toiminnassa ei henkilötietojen käsittelyyn tarvita kuitenkaan välttämättä laillista perustetta, kuten rekisteröidyn suostumusta. Niin ikään journalistista toimintaa eivät koske erityisiä henkilötietoryhmiä tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietojen käsittelyä koskevat artiklat. Tietosuoja-asetuksen soveltamista journalistiseen toimintaan on rajattu myös joiltain muilta osin.
Lainsäädännössä ennen tietosuoja-asetusta, rajattiin henkilötietolain soveltamista niin, että useimmat sen vaatimukset eivät koskeneet henkilötietojen käsittelyä toimituksellisiin tarkoituksiin. Tällöin tuli arvioitavaksi, oliko jutun eteen aidosti tehty toimitustyötä. Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa tapaukseen, jossa miljoonan suomalaisen verotietoja oli julkaistu lähes sellaisenaan. Tätä ei korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaan voitu pitää toimitustyönä. Ratkaisussa ei varsinaisesti kielletty verotietojen julkaisemista, mutta siinä linjattiin, että ellei media tee jutun eteen mitään omaa toimitustyötä, sen täytyy noudattaa koko henkilötietolakia.
Ennen henkilötietolaissa säädettiinkin, että se ei koske mediassa julkaistua henkilörekisteriä. Tämä rajoitus kuitenkin poistettiin laista myöhemmin.
Kuinka paljon media sitten voi paljastaa ihmisen yksityiselämästä ilman, että syyllistyy rikokseen? Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tuomitaan sakkoon se, joka oikeudettomasti esimerkiksi mediassa esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Yksityiselämään kuuluvat ne asiat, joista saa lähtökohtaisesti tietoa vain ihmisen omalla luvalla. Se käsittää ainakin perhe- ja seurustelusuhteet, seksuaalisen suuntautumisen, vapaa-ajan, päihteiden käytön ja henkilökohtaisen talouden. Oikeudettomuus merkitseekin lähinnä suostumuksen puutetta. Ellei henkilö reagoi tiedon ensimmäiseen julkaisuun, myöhemmät julkaisut ovat oikeutettuja.
Pykälää sovelletaan vain tietoihin, jotka voidaan tunnistaa tiettyä ihmistä koskeviksi. Valheellisiin tietoihin ei sovelleta tätä pykälää, mutta kyse voi olla kunnianloukkauksesta.
On melko vaikea sanoa, milloin tieto ”on omiaan” aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Kyse on tiedosta, jonka levittämisestä tyypillisesti on ikäviä seurauksia. Kuitenkin täytyy kiinnittää huomiota tilanteeseen ja henkilön suhtautumiseen. Esimerkiksi moni ”tusinajulkkis” voi kokea kaikenlaisen julkisuuden hyväksi, kun taas tavallisen tallaajan tilanne on toinen.
Pykälässä säädetään vielä kahdesta rajoituksesta. Yksityiselämää koskevan tiedon esittäminen ei ole rikos, jos tieto koskee politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa toimivaa, jos tieto voi vaikuttaa hänen toimintansa arviointiin ja jos tieto on tarpeellinen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. Rikollista ei ole myöskään yleisesti merkittävän asian käsittelemiseksi julkaistu tieto, joka ei selvästi ylitä hyväksyttävyyden rajaa.
Tämä tarkoittaa, että poliitikkojen ja muiden vallanpitäjien yksityiselämän suoja on niukempi kuin muiden. Kuitenkin heilläkin on jonkinlainen suoja. Korkein oikeus on tuominnut esimerkiksi pääministerin entisen kumppanin maksamaan sakkoja, koska tämä oli kirjoittanut julkisesti heidän seksielämästään.
Median ja yksityisten intressit ovat usein ristiriidassa. Koska sekä sananvapaus että yksityisyys ovat perusoikeuksia, on usein vaikea arvioida, kumpaa pitää painottaa enemmän yksittäisessä tapauksessa. Jos olet epävarma siitä, onko media loukannut yksityisyyttäsi, voit tiedustella asiaa tietosuojavaltuutetulta tai lakimieheltä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa