- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yksityiselämän suoja on yksi Suomen perustuslaissa luetelluista perusoikeuksista. Yksityiselämän suojan piiriin kuuluu myös se, ettei henkilöstä saa julkaista mediassa minkälaisia tietoja tahansa. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on kiellettyä, ja rikoslaissa määrätään, että se joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon. Mikäli aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos kokonaisuutena arvostellen on törkeä, on rikoksentekijä tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kuitenkin, jos yksityiselämää koskeva tieto koskee politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa toimivaa henkilöä ja tieto voi olla merkityksellinen arvioidessa tehtävässä toimimista, ei tiedon levittämistä pidetä yksityiselämää loukkaavana, mikäli asia on yhteiskunnallisesti merkittävä. Yksityiselämän suojan ala riippuu siis henkilön asemasta; poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden yksityisyydensuoja mediassa voi olla kapeampi kuin ”tavallisten” ihmisten.
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen voi tapahtua verkkojulkaisujen, ohjelmien tai printtilehtien kautta, mutta myös blogit, keskustelupalstat, kirjat ja erilaiset sosiaalisen median muodot kuten Facebook, Instagram tai sähköpostiviesti voivat olla säännöksessä tarkoitettuja tiedon levittämistapoja. Rikosvastuuseen ei vaikuta se, kuinka monta henkilöä toisasiassa on saanut yksityisen tiedon, vaan vastuu syntyy sillä perusteella, että tieto on ollut lukuisten ihmisten saatavilla. Sen sijaan korvausvastuun määrään voi vaikuttaa se, kuinka monta henkilöä tosiasiassa on vastaanottanut viestin.
Yksityisenkin tiedon julkaiseminen on kuitenkin sallittua, mikäli julkaisemiseen on kohteen suostumus. Rangaistavuus edellyttää loukkauksen olevan sellainen, että sen ajatellaan yleisesti voivan aiheuttaa kärsimystä tai vahinkoa tai loukkauksen kohteeseen kohdistuvaa halveksuntaa. Mikäli loukatulle siis aiheutuu kärsimystä vain sen vuoksi, että hän reagoi yllättävällä tavalla tietyn itseään kohdistuvan tiedon leviämiseen, ei hänen subjektiivinen kokemuksensa asiasta tee tiedon julkaisemisesta rangaistavaa. Yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä koskevassa säännöksessä tarkoitettu vahinko voi ilmetä esimerkiksi tärkeiden ihmissuhteiden katkeamisena, aseman tai tulon menettämisenä tai sosiaalisen arvonannon laskuna.
Yksityisyydensuojaa mediassa on turvattu myös sananvapauslaissa määrittelemällä päätoimittajarikkomus. Myös hyvällä journalistisella tavalla, jota sääntelee Julkisen sanan neuvosto, on käytännössä suuri merkitys journalistien toimintaa ohjaavana tekijänä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa