Minilex - Lakipuhelin

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa ja oikaista itseään koskevia tietoja


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Jokaisella on oikeus tietää, mitä henkilötietoja hänestä säilytetään. Samoin hän voi saada itseään koskevan virheellisen tiedon oikaistuksi. Tätä kutsutaan tarkastus- ja oikaisuoikeudeksi. Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin näistä oikeuksista ja siitä, miten niitä käytetään.

Henkilö voi milloin vain ilmoittaa rekisterinpitäjälle, että haluaa tietää, mitä tietoja hänestä on talletettu kyseiseen rekisteriin. Rekisterinpitäjän tulee sitten antaa nämä tiedot ymmärrettävässä muodossa. Tarkastusta ei voida kieltää salassapitosäännösten perusteella, koska niillä suojataan tietoja toisilta ihmisiltä.

Samalla rekisterinpitäjän tulee kertoa, mistä lähteistä tietoja tavallisesti kerätään, mihin niitä käytetään ja mihin luovutetaan. Jos kyseisessä rekisterissä ei ole mitään pyytäjää koskevia tietoja, rekisterinpitäjä kertoo sen.

Tarkastusoikeuden käyttö on lähtökohtaisesti ilmaista. Korvaus voidaan periä vain, jos sama henkilö on käyttänyt tarkastusoikeuttaan viimeksi alle vuosi sitten. Tällöinkin korvauksen tulee olla kohtuullinen.

Laissa säädetään kuitenkin eräitä poikkeuksia: Tietyt tiedot eivät ole henkilön itsensä tarkastettavissa. Häntä koskevia tietoja ei anneta, jos se esimerkiksi saattaisi haitata rikosten selvittämistä tai vahingoittaa valtion turvallisuutta. Tietoja ei anneta myöskään, jos se saattaisi vakavasti vaarantaa toisen oikeuksia. Jos henkilötietoja käytetään vain tutkimukseen tai tilastointiin, tarkastusoikeutta ei myöskään ole. Tietosuojaviranomaiset kuitenkin voivat tarkastaa myös näitä tietoja.

Henkilö voi havaita rekisterissä itseään koskevan virheellisen, puutteellisen, tarpeettoman tai vanhentuneen tiedon. Tällöin rekisterinpitäjän täytyy vaatimuksesta korjata tieto oikeaksi, tai poistaa tarpeeton tieto. (Toki rekisterinpitäjän tulee korjata tiedot oma-aloitteisesti, jos huomaa itse virheen.) Hänen tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa virheellisestä tiedosta taholle, jolta hän on saanut tiedon sekä sille, jolle hän on tiedon siirtänyt. Taustalla vaikuttaa yleinen periaate: Kaikilla on oikeus tulla arvioiduiksi oikeassa valossa.

Jos rekisterinpitäjä ei suostu korjaamaan tietoa niin kuin rekisteröity vaatii, hänen tulee antaa tästä kirjallinen perusteltu todistus. Tällöin rekisteröity voi halutessaan viedä asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Jos joutuu erimielisyyksiin rekisterinpitäjän kanssa, neuvoja saa myös asiantuntevilta lakimiehiltä.

Lopuksi esitellään hieman tarkemmin, miten tarkastus käytännössä tehdään. Sitä voi pyytää henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona, tai pyynnön voi esittää allekirjoitetussa asiakirjassa. Pyynnön voi esittää myös sähköisesti, jos rekisterinpitäjä käsittelee sähköisesti allekirjoitettuja asiakirjoja.

Pyydetyt tiedot voidaan antaa siten, että henkilö tutustuu niihin rekisterinpitäjän toimipaikassa. Ne voidaan myös antaa kirjallisesti, jos henkilö sitä pyytää. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, siitä tulee antaa kirjallinen perusteltu todistus. Silloin henkilö voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetulle. Niin voi tehdä myös, jos rekisterinpitäjä ei ole vastannut mitään kolmeen kuukauteen. Rekisterinpitäjä ei siis voi vaieta asiaa kuoliaaksi.

Tarkastus- ja oikaisuoikeus kuuluvat jokaiselle, muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Niiden käyttö on yksinkertaista. Nämä oikeudet turvaavat tietojen laatua ja rekisterinpidon avoimuutta.

 

 

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa