Minilex - Lakipuhelin

Päätös konkurssiin asettamisesta


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Tuomioistuimen on annettava ratkaisu velallisen asettamisesta konkurssiin. Konkurssiin asettamista koskevaan päätökseen on merkittävä päätöksen antamisen tai julkistamisen kellonaika sekä konkurssihakemuksen vireilletulopäivä. Päätöksessä tulee asian yksilöintitietojen lisäksi olla lyhyt selostus asiasta, perustelut, sovelletut lainkohdat ja lopputulos. Myös konkurssihakemuksen hylkäävä ratkaisu on päätös. Hakemus saatetaan myös jättää tutkimatta tai jättää sillensä. Jos hakemus konkurssiin asettamisesta hyväksytään, tuomioistuimen tulee päätöksessään määrätä myös pesänhoitaja tai tilapäinen pesänhoitaja. Ratkaisu annetaan kansliassa tai julistetaan istunnossa.

Konkurssin oikeusvaikutukset alkavat konkurssiin asettamispäätöksen ilmoittamalla kellonlyömällä. Nämä oikeusvaikutukset jaetaan usein henkilökohtaisiin, varallisuusoikeudellisiin ja prosessioikeudellisiin vaikutuksiin.

Henkilökohtaiset vaikutukset liittyvät velalliseen tai oikeushenkilön, kuten yhtiön, edustajiin. Velallisen toimintavapautta rajoittavat hänen velvollisuutensa edistää konkurssipesän selvittämistä. Velallinen voidaan myös määrätä maastapoistumiskieltoon tai, mikäli velallinen niskoittelee laiminlyömällä esimerkiksi tiedonantovelvollisuutensa, voidaan käyttää pakkokeinoja, kuten vangitsemista.

Varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin kuuluu muun muassa velallisen määräysvallan menetys. Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että velallinen menettää käyttö- ja hallintaoikeuden konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen sekä oikeuden luovuttaa konkurssivarallisuuteen kuuluvaa omaisuutta. Sen sijaan omistusoikeus säilyy.

Prosessioikeudellisista oikeusvaikutuksista keskeisin on konkurssipesän oikeus käyttää puhevaltaa konkurssipesän varallisuutta koskevissa oikeudenkäynneissä. Prosessioikeudelliset oikeusvaikutukset liittyvät myös muun muassa konkurssin alkaessa vireillä olevaan oikeudenkäyntiin ja konkurssin aikana nostettavaan kanteeseen.

Konkurssi ei lakkauta tai muuta velallisen sopimussuhteita. Oikeus suojaa konkurssin alkaessa voimassa olevia sopimussuhteita, ja konkurssipesä tulee velallisen sijaan sopimussuhteen osapuoleksi.

Ennen Suomessa aloitettavaa konkurssia samaa velallista koskevia maksukyvyttömyysmenettelyjä (kuten konkursseja) saattaa olla aloitettu ulkomailla. Myöskin suomalaisen konkurssin aloittamisen jälkeen saatetaan aloittaa muita menettelyjä toisissa valtioissa. Näissä tapauksissa Suomessa aloitettava konkurssi saattaa olla eurooppalaisen maksukyvyttömyysasetuksen tarkoittama alueellinen menettely, sekundäärimenettely tai asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävä alueellinen menettely. Suomalaisen tuomioistuimen antamassa päätöksessä konkurssiin asettamisesta tulee tämän vuoksi ilmetä, onko kyseessä päämenettely, sekundäärimenettely tai alueellinen menettely.

Minilexin lakipuhelimen kautta on mahdollista kysyä lisätietoja muun muassa siitä, millä tarkkuudella edellä mainitut tiedot on merkittävä asettamispäätökseen ja mitä muita tietoja päätöksestä on erilaisissa tilanteissa ilmettävä.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »