- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely. Konkurssiin asetetaan yritys, tai muu velallinen, joka ei enää pysty vastaamaan veloistaan.
Konkurssimenettely käynnistyy käräjäoikeudelle jätettävällä konkurssihakemuksella, jonka voi tehdä sekä velkoja että velallinen itse. Käräjäoikeus tekee päätöksen konkurssiin asettamisesta ja määrää pesänhoitajan selvittämään konkurssipesän varat sekä, ja hoitamaan pesän hallintoa. Konkurssipesän määräysvalta siis siirtyy velkojille sekä pesänhoitajalle, jolloin velallisen oikeudet ja määräysvalta konkurssipesään lakkaa. Velkojat käyttävät yksin päätösvaltaa pesässä niiltä osin, kuin vastuu tai tehtävät eivät kuulu pesänhoitajalle konkurssilain tai muun lain säännöksen nojalla.
Konkurssista julkaistaan kuulutus Virallisessa lehdessä ja siitä tehdään merkintä oikeusministeriön konkurssirekisteriin, kauppareksiteriin sekä luottotietorekisteriin.
Pesänhoitaja laatii kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta luettelon velallisen varoista ja veloista ja toimittaa pesäluettelon velalliselle ja velkojille. Lisäksi pesänhoitaja laatii velallisesta ja hänen konkurssia edeltäneestä toiminnastaan selvityksen. Täysimittaisessa konkurssimenettelyssä pesänhoitaja selvittää velkojien saatavat, realisoi pesän omaisuuden ja jakaa pesän varat tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon mukaisesti. Konkurssi päättyy pesänhoitajan laatimaan ja velkojien hyväksymään lopputilitykseen taikka sovintoon, jos neljä viidesosaa kaikista pesän velkojista kannattaa sovintoa.
Jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten suorittamiseen, käräjäoikeus määrää konkurssin rauenneeksi. Jos varoja on riittävästi konkurssin jatkamiseen, pesänhoitajan on ilmoitettava päivä, johon mennessä velkojien on kirjallisesti valvottava saatavansa. Saatavien valvomisen jälkeen pesänhoitaja laatii ehdotuksen siitä, miten pesän varat velkojien kesken jaetaan, ja kuulee jakoehdotuksesta velkojia ja velallista. Pesänhoitaja tekee kuulemisen johdosta jakoluetteloon tarpeellisiksi katsomansa tarkistukset ja toimittaa luettelon tuomioistuimen vahvistettavaksi. Jos saatavia on joiltain osin riitautettu, tuomioistuimen on tutkittava riitautukset.
Konkurssi oikeudenkäyntinä päättyy tuomioistuimessa jakoluettelon vahvistamiseen, mutta täytäntöönpanomenettelynä vasta kun velkojat ovat hyväksyneet pesänhoitajan lopputilityksen sen jälkeen, kun pesään kuluva omaisuus on muutettu rahaksi.
Jos konkurssimenettelyä ei saada päätettyä normaalin menettelyn mukaisesti, eikä ole syytä tuomita konkurssia raukeamaan, voidaan konkurssimenettelyä jatkaa julkisselvityksenä. Julkisselvityksessä konkurssimenettelyä jatketaan konkurssiasiamiehen toimesta valtion varoilla. Pesänhoitajan tilalle määrätään julkisselvittäjä, joka saa täyden päätösvallan konkurssipesään eli velkojien määräysvalta raukeaa. Julkisselvityksen taustalla on jokin selvitystarve tai muu erityinen syy, joka edellyttää valtiojohtoista toimintaa. Tällöin taustalla voi esimerkiksi olla jokin rikosepäily, joka edellyttää juurikin valtion toimittamaa erityistä konkurssimenettelyä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa