Minilex - Lakipuhelin

Julkisuusperiaate vastaan henkilötietojen suoja


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Pohjoismaissa pidetään tärkeänä julkisuusperiaatetta eli viranomaisen asiakirjojen julkisuutta. Se on toisinaan ristiriidassa henkilötietojen suojan kanssa. Voiko ulkopuolinen saada tiedon viranomaisen asiakirjasta, johon on kirjattu henkilötietojasi esimerkiksi oikeudenkäynnissä? Tässä artikkelissa kerrotaan asiakirjajulkisuudesta sekä sen suhteesta henkilötietojen suojaan.

Julkisuusperiaate turvataan perustuslaissa: Sen mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuutta ole välttämättömistä syistä lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.

Julkisuusperiaatteella on tärkeitä tehtäviä yhteiskunnassa. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden valvoa ja kontrolloida viranomaiskoneistoa. Lisäksi se suojaa yksilöitä mielivallalta. Välillisesti se myös kohentaa kansalaisten luottamusta viranomaistoiminnan lainmukaisuuteen. Julkisuusperiaatetta toteutetaan eri tavoin: Ensinnäkin useimmat asiakirjat ovat yleisöjulkisia, eli kuka tahansa kysyjä voi saada tiedon niistä. Vielä useammat asiakirjat ovat asianosaisjulkisia: Esimerkiksi oikeudenkäynnin osapuoli voi saada asiassaan tiedon, joka on yleisöltä salattu. Lisäksi viranomaisen tulee itsekin aktiivisesti tiedottaa merkittävistä asioista, esimerkiksi kaavoituksesta.

Yksityisyyttä ja henkilötietoja suojataan kuitenkin myös julkisuuslaissa: Sen mukaan asiakirja on poikkeuksellisesti pidettävä yleisöltä salassa, jos se sisältää eräitä yksityiselämään liittyviä tietoja. Tällaisia ovat mm. tiedot:

– ihmisen vuosituloista, kokonaisvarallisuudesta, ulosotosta ym. taloudellisesta asemasta;

– pakolaisesta, turvapaikanhakijasta tai oleskeluluvan hakijasta;

– ihmisen saamasta sosiaali- tai terveydenhuollon tai työhallinnon palvelusta;

– ihmisen seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta;

– rikoksen uhrista sekä rikoksesta epäillyn yksityiselämän arkaluonteisista seikoista;

– tuomitusta tai vangitusta henkilöstä;

– psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta;

– oppilaan koesuorituksista ja oppilashuollosta;

– ihmisen vakaumuksesta, mielipiteistä, harrastuksista, perhe-elämästä ym. yksityiselämän oloista.

Oheinen luettelo salaamisperusteista ei ole täydellinen. Lisäksi monien perusteiden soveltamiseen liittyy erityisiä ehtoja: Esimerkiksi rikoksesta tuomitusta voi antaa tiedon perustellusta syystä ja jos se ei vaaranna tuomitun toimeentuloa. Jos haluat tarkempaa tietoa siitä, tulisiko jokin tieto pitää salassa, voit ottaa yhteyttä asiantuntevaan lakimieheen.

Kun henkilötieto on merkitty viranomaisen asiakirjaan, sitä suojataan myös muilla tavoilla. Silloinkin kun kysyjällä sinänsä on oikeus saada tieto asiakirjasta, hänen tulee kertoa, mihin tarkoitukseen hän käyttää näitä tietoja. Tarvittaessa hänen tulee myös kertoa, miten hän järjestää tietojen suojauksen. Ja sähköisessä muodossa viranomainen saa luovuttaa henkilötietoja vasta kun on selvitetty, että saajalla on oikeus tallettaa ja käyttää niitä.

Tietojen luovutuksen jälkeen niiden käsittelyssä tulee tietenkin noudattaa henkilötietolakia, jos sitä sovelletaan tietojen saajaan. Henkilötietolakiahan ei sovelleta, kun yksityishenkilö käsittelee henkilötietoja henkilökohtaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi valmistautuessaan omaan oikeudenkäyntiinsä.

Julkisuusperiaate ja henkilötietojen suoja on siis lainsäädännössä sovitettu yhteen. Ensinnäkin eräät asiakirjat pidetään salassa yksityiselämän suojaamiseksi; toiseksi tiedon kysymiseen liittyy erityisiä edellytyksiä. Kannattaa huomata, että tämä artikkeli ei koske tietojen julkaisua mediassa: Siihen liittyviä sääntöjä käsitellään eri artikkelissa.

 

 

 

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa