Minilex - Lakipuhelin

Jokaisella on oikeus yksityiselämän suojaan

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Oikeus yksityiselämän suojaan on yksi perustuslaissa taatuista perusoikeuksista, joka saa suojaa myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perustuslain mukaan yksityiselämän suojaan kuuluu oikeus kunniaan ja kotirauhaan sekä henkilötietojen suojaan ja viestisalaisuuden loukkaamattomuuteen. Yksityisyyden suojaa ja sen eri ilmenemismuotoja suojataan rikosoikeudellisin keinoin.

 

Mitä yksityiselämän suojalla tarkoitetaan?

Yksityisyyden suojan perusperiaate on yksilön oikeus yksityiselämäänsä ilman mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista ulkopuolisten taholta, mukaan lukien viranomaiset.  Yksityisyyden suojan tarkoitus on turvata yksilön oikeutta solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön sekä oikeutta määrätä itsestään ja ruumiistaan. Perhe-elämä on myös osa yksityisyyden suojaa.

Terminä yksityiselämää voidaan pitää henkilön yksityistä piiriä kuvaavana yleiskäsitteenä. Yksityisyyden käsite sen sijaan ymmärretään yleensä yksityiselämän käsitettä laajempana. Yksityisyyteen katsotaan kuuluvaksi yksilöä läheisesti koskevat tiedot sekä esimerkiksi oikeus oleskella määrätyllä alueella tarvitsematta sietää ulkopuolisten läheisyyttä, häirintää, katselua tai kuuntelua. Yksityisyyteen luetaan kuuluvaksi myös oikeus määrätä henkilötietojen käytöstä tai ainakin vaikuttaa siihen sekä yleensäkin henkilötietojen suoja tietojen käsittelyssä.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeuskäytännössä yksityiselämään on katsottu kuuluvan myös henkilökohtaisen identiteetin suoja, moraalinen ja fyysinen koskemattomuus, riittävän yksityisyyden turvaava tila, oikeus henkilökohtaisiin suhteisiin muiden ihmisten kanssa, henkilötietojen kerääminen, käyttö ja muu käsittely sekä sukupuolinen käyttäytyminen.

 

Mitä perustuslain turvaama kotirauha tarkoittaa?

Kotirauhaa ja sen sisältöä on hankala tarkoin määritellä. Yleisesti ottaen kotirauhan katsotaan kuitenkin merkitsevän ainakin fyysistä turvallisuutta sekä suojaa ulkopuoliselta häiriöltä ja tarkkailulta. Lisäksi kotirauhan piiriin kuuluu yksityiselämää koskevien tietojen salassapito.

Myös kotirauhan rikkominen on rikos. Rikoslain mukaan se, joka oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai kätkeytyy kotirauhan suojaamaan paikkaan, syyllistyy kotirauhan rikkomiseen. Samoin kotirauhan rikkomiseen syyllistyy myös se, joka metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla rikkoo toisen kotirauhaa.

Kotirauhaan keskeisesti liittyvästä viestintärauhan rikkomisesta säädetään erikseen. Rikoslain mukaan viestintärauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle huomattavaa häiriötä tai haittaa.

 

Mitä viestisalaisuuden loukkaamattomuuden piiriin kuuluu?

Perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Viestin muodolla tai lähetystavalla ei ole merkitystä, joten myös sähköisesti lähetetyt viestit, kuten sähköpostit luonnollisesti kuuluvat viestisalaisuuden piiriin.

Viestintäsalaisuuden loukkaaminen on rikos. Rikoslain mukaan se, joka oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon tällaisesta viestistä, syyllistyy viestintäsalaisuuden loukkaamiseen.

 

Mitä kunnian loukkaamisella tarkoitetaan?

Kunnian loukkaaminen on rikos, jossa on kyse valheellisen tiedon levittämisestä. Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon, vihjauksen tai muun halventavan asian siten, että teon johdosta loukatulle aiheutuu vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen. Samoin kunnianloukkauksesta tuomitaan se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Huomaathan, että kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu henkilön menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa, eikä arvostelu selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

 

Mitä henkilötietojen suojaan kuuluu?

Suomessa henkilötietojen suoja perustuu sekä Euroopan unionin tietosuoja-asetukseen että sitä täydentäviin kansallisen tietosuojalain säädöksiin. Tietosuoja-asetuksen mukaan kansalaiselta tulee saada selkeä ja nimenomainen suostumus heitä koskevien tietojen käsittelyyn. Tämän lisäksi kansalaisella on muun muassa oikeus halutessaan tulla unohdetuksi eli mahdollisuus pyytää itseään koskevien tietojen poistamista. Samoin hänellä on myös oikeus tietää, mikäli tietoihin on murtauduttu. 

 

Missä tilanteissa yksityisyydensuojasta voidaan poiketa?

Lailla voidaan säätää välttämättömistä viestisalaisuuden rajoituksista yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Samoin voidaan myös säätää välttämättömistä yksityisyyden suojan piiriin ulottuvista toimenpiteistä mikäli se on välttämätöntä perusoikeuksien turvaamiseksi taikka rikosten selvittämiseksi. 

Yksi tällaisista perusoikeuksista, jonka turvaamiseksi voidaan yksityisyyttä rajoittaa, on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössään tekemän linjauksen mukaan sananvapauden ei kuitenkaan katsota oikeuttavan kunnian tai yksityiselämän loukkausta eikä muutakaan oikeuden väärinkäyttöä. Sananvapaudella ja yksityiselämän suojalla ei myöskään yleisesti ottaen katsota olevan keskinäistä etusijajärjestystä. 

 

Yhteenveto

 

  • Yksityiselämän suoja on perustuslaissa säädetty perusoikeus. 
  • Yksityiselämän suoja sisältää oikeudet kunniaan ja kotirauhaan, sekä henkilötietojen ja viestisalaisuuden loukkaamattomuuden 
  • Yksityisyyden suojaa ja sen ilmenemismuotoja suojataan rikosoikeudellisin sanktioin.
  • Lailla voidaan säätää välttämättömistä viestisalaisuuden rajoituksista yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.

 

Summary in English 

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mitä yksityiselämän suojaan kuuluu?

Yksityiselämän suojaan kuuluu oikeus yksityiselämään, kotirauhaan, kunniaan sekä henkilötietojen suojaan ja viestisalaisuuden loukkaamattomuuteen.

2. Onko ihmisellä oikeus saada itseään koskevat tiedot poistetuksi viranomaisten rekistereistä?

Kyllä. Euroopan unionin kansalaisella on oikeus saada kaikki itseään koskevat tiedot poistetuksi kaikkien viranomaisten tietojärjestelmistä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]