Hei! Olen menossa naimisiin ulosottovelallisen kanssa. Siirtyykö velat minulle avioliiton aikana tai mahdollisen avioeron jälkeen? Tarvitsenko avioehdon?
Avioliiton solmineet puolisot ovat avio-oikeuden nojalla oikeutettuja toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeus realisoituu käytännössä vasta omaisuuden osituksessa, toisen osapuolen kuoltua tai avioeron sattuessa. Aviopuolisot eivät kuitenkaan ole vastuussa toistensa tekemistä veloista avioliiton aikana eikä myöskään avioliiton jälkeen. Velat noudattavat nimiperiaatetta, jonka mukaan velasta vastaa lähtökohtaisesti se, jonka nimissä velka on. Ulosotto ei yllä velattoman puolison omaisuuteen asti, vaan velallinen on vastuussa veloistaan koko omaisuudellaan, eikä hänen perhesuhteensa juurikaan vaikuta velan maksuun. Velkojen erillisyyden vuoksi velattomalle puolisolle on annettu oikeus poistaa avio-oikeus toisen omaisuuteen, jos toisen puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin.
Toisen puolison kannalta erityisen tärkeitä tilanteita liittyy puolisoiden asumisjärjestelyihin, kuten asuntoon. Ulosoton toteutus riippuu siitä, kumpi puoliso omaisuuden omistaa vai omistavatko puolisot omaisuuden yhdessä. Ulosotto ei koske tavanomaista asuinirtaimistoa, joten tältä osin omistajuudella ei ole erityistä merkitystä.
Puolisoiden yhteinen asunto voidaan kuitenkin menettää ulosotossa. Jos toinen puoliso omistaa asunnon yksin, ulosotto voidaan toteuttaa normaalin kaavan mukaan hänen veloistaan, vaikka toinen puoliso käyttäisi asuntoa vakituisena asuntonaan. Asunnon ulosmittaus on kuitenkin aivan viimeinen keino saada velalliselta suoritus. Jos puolisot omistavat asunnon yhteisesti, ulosottomies ei saa myydä asuntoa ilman toisen puolison suostumusta. Jos suostumusta ei saada, ulosottomies voi kuitenkin tarvittaessa käynnistää menettelyn yhteisomistuksen purkamiseksi. Tämän jälkeen asunto voidaan myydä, ja toisen puolison on tyydyttävä rahasuoritukseen omistusosuudestaan.
Velallisen velkoja ei kuitenkaan ulosmitata täysimääräisesti, vaan lakiin on perheen toimeentulon turvaamiseksi otettu säännös suojaosuudesta. Suojaosuuden määrässä huomioidaan velallisen elatuksen varassa oleva puoliso ja velallisen omat ja puolison lapset.
Avioehtosopimuksella ei ole suoranaisia vaikutuksia ulosottoon. Avioehtosopimus kuitenkin vaikuttaa omaisuuden jakoon avioliiton päättyessä eli siihen, mitä velallinen saa osituksessa tai omaisuuden erottelussa. Koska ulosmittaus voi kohdistua vain velallisen tai takaajan omistamaan taikka vakuutena olleeseen omaisuuteen, ei sitä omaisuutta, mikä on osituksessa tai erottelussa tullut toiselle puolisolle voida myöhemmin ulosmitata toisen puolison velasta.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
16 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Avioliiton solmineet puolisot ovat avio-oikeuden nojalla oikeutettuja toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeus realisoituu käytännössä vasta omaisuuden osituksessa, toisen osapuolen kuoltua tai avioeron sattuessa. Aviopuolisot eivät kuitenkaan ole vastuussa toistensa tekemistä veloista avioliiton aikana eikä myöskään avioliiton jälkeen. Velat noudattavat nimiperiaatetta, jonka mukaan velasta vastaa lähtökohtaisesti se, jonka nimissä velka on. Ulosotto ei yllä velattoman puolison omaisuuteen asti, vaan velallinen on vastuussa veloistaan koko omaisuudellaan, eikä hänen perhesuhteensa juurikaan vaikuta velan maksuun. Velkojen erillisyyden vuoksi velattomalle puolisolle on annettu oikeus poistaa avio-oikeus toisen omaisuuteen, jos toisen puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin.
Toisen puolison kannalta erityisen tärkeitä tilanteita liittyy puolisoiden asumisjärjestelyihin, kuten asuntoon. Ulosoton toteutus riippuu siitä, kumpi puoliso omaisuuden omistaa vai omistavatko puolisot omaisuuden yhdessä. Ulosotto ei koske tavanomaista asuinirtaimistoa, joten tältä osin omistajuudella ei ole erityistä merkitystä.
Puolisoiden yhteinen asunto voidaan kuitenkin menettää ulosotossa. Jos toinen puoliso omistaa asunnon yksin, ulosotto voidaan toteuttaa normaalin kaavan mukaan hänen veloistaan, vaikka toinen puoliso käyttäisi asuntoa vakituisena asuntonaan. Asunnon ulosmittaus on kuitenkin aivan viimeinen keino saada velalliselta suoritus. Jos puolisot omistavat asunnon yhteisesti, ulosottomies ei saa myydä asuntoa ilman toisen puolison suostumusta. Jos suostumusta ei saada, ulosottomies voi kuitenkin tarvittaessa käynnistää menettelyn yhteisomistuksen purkamiseksi. Tämän jälkeen asunto voidaan myydä, ja toisen puolison on tyydyttävä rahasuoritukseen omistusosuudestaan.
Velallisen velkoja ei kuitenkaan ulosmitata täysimääräisesti, vaan lakiin on perheen toimeentulon turvaamiseksi otettu säännös suojaosuudesta. Suojaosuuden määrässä huomioidaan velallisen elatuksen varassa oleva puoliso ja velallisen omat ja puolison lapset.
Avioehtosopimuksella ei ole suoranaisia vaikutuksia ulosottoon. Avioehtosopimus kuitenkin vaikuttaa omaisuuden jakoon avioliiton päättyessä eli siihen, mitä velallinen saa osituksessa tai omaisuuden erottelussa. Koska ulosmittaus voi kohdistua vain velallisen tai takaajan omistamaan taikka vakuutena olleeseen omaisuuteen, ei sitä omaisuutta, mikä on osituksessa tai erottelussa tullut toiselle puolisolle voida myöhemmin ulosmitata toisen puolison velasta.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.