Kun avioliitto päättyy eroon ja entiset puolisot ovat pääosin samaa mieltä siitä, kuka saa asunnon, auton ja rahavarat, sovittu jako on vielä saatava sitovasti paperille. Avioeron jälkeen omaisuus jaetaan erikseen osituksessa, ja ositus voidaan tehdä keskenään sopimalla. Minilexin juristi laskee avio-osat ja mahdollisen tasingonmaksuvelvollisuuden, laatii juridisesti pätevän osituskirjan ja kertoo, miten se allekirjoitetaan, todistetaan ja tarvittaessa rekisteröidään. Alkuun riittää luettelo olennaisimmista varoista ja veloista. Asianmukaisesti tehty osituskirja hyvissä ajoin eron jälkeen säästää entiset puolisot monilta mahdollisilta ongelmilta ja riitatilanteilta tulevaisuudessa.
Mitä saat juristilta
- Osituslaskelman: kokoamme kummankin avio-oikeuden alaiset varat ja velat, selvitämme mahdollisen avioehtosopimuksen vaikutuksen ja laskemme, paljonko tasinkoa mahdollisesti maksetaan ja kenelle.
- Osituskirjan: laadimme sopimuksen, jossa jokainen merkittävä omaisuuserä, laina ja tasingon maksutapa on yksilöity.
- Ohjeet muotoon ja rekisteröintiin: kerromme, kuka allekirjoittaa, kuka kelpaa todistajaksi ja milloin osituskirja kannattaa toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon.
- Osittaisen ratkaisun: jos haluatte sopia ensin vain asunnosta ja jättää muun myöhemmäksi, arvioimme, miten se kirjataan.
Kirjatkaa myös lainat, maksupäivä ja verot
Osituskirja sitoo vain teitä puolisoita. Pankki ei ole sopimuksen osapuoli, joten jos esimerkiksi asunto ja laina siirtyvät toiselle, pankin kanssa on erikseen sovittava monista lainaan ja rahoitukseen liittyvistä asioista. Onkin suositeltavaa olla erotilanteessa pikaisesti yhteydessä omaan pankkiin ja selvittää, miten lainan kanssa voidaan toimia. Mikäli asiaa ei selvitetä pankissa, toinen puoliso voi vastoin tarkoitusta vastata lainasta vielä vuosia.
Mikäli osituslaskelman perusteella todetaan, että toinen puolisoista on velvollinen maksamaan tasinkoa toiselle, kirjatkaa myös tasingon maksamisen eräpäivä ja se, mitä tapahtuu, jos maksu viivästyy.
Etenkin riitaisessa tilanteessa voi olla järkevää sopia kirjallisesti myös irtaimistosta. Tavanomainen lause ”muu irtaimisto jaetaan tasan” voi jättää auki juuri sen omaisuuden, josta myöhemmin kiistellään. Usein mitä tarkempi sopimus on, sen vähemmän jää mahdollisuutta riidalle tulevaisuudessa. Osituskirjassa voidaan sopia esimerkiksi, että molemmat puolisot pitävät omat henkilökohtaiset tavaransa, kuten vaatteet, mutta isommasta ja arvokkaasta irtaimesta tehdään selkeä listaus. Listauksessa voidaan luetella esimerkiksi kuka pitää perheelle kuuluvat eläimet, ajoneuvot, arvokkaat korut, harrastusvälineet, taide-esineet tai muut vastaavat.
Verotukselliset seuraamukset kannattaa laskea ennen osituskirjan allekirjoitusta. Kun kiinteistö siirtyy osituksessa toiselle, varainsiirtoveroa ei pääsääntöisesti makseta, mutta osituksen varainsiirtoverosta tulee maksettavaksi se osa, jonka puoliso maksaa muulla kuin jaettavalla omaisuudella, esimerkiksi uudella lainalla. Osituksessa saatava tasinko on pääsääntöisesti verovapaata. On myös mahdollista, että toinen puolisoista luopuu oikeudestaan tasinkoon, jolloin oikeuskäytännön perusteella myös tämä tasingosta luopuminen katsottaisiin lähtökohtaisesti verovapaaksi.
Miten sopimusositus toimii
Avioliitossa kummallakin on oma omaisuutensa, mutta avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan osituksessa yhteen, ja se, jolla säästöä on enemmän, tasaa eron maksamalla tasinkoa. Osituksessa omaisuutta ei siis kirjaimellisesti puoliteta, kuten usein väärin ymmärretään. Avioehto voi rajata osan omaisuudesta tai koko omaisuuden laskelman ulkopuolelle, ja jos kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, tehdään omaisuuden erottelu.
Yhteisen kodin kohdalla asunnon jakaminen avioerossa voidaan ratkaista esimerkiksi niin, että yhteiseen kotiin asumaan jäävä puoliso lunastaa toiselta tämän osuuden asunnosta, pankin kanssa sovittavin järjestelyin. Kumpikaan puolisoista ei voi yksin omalla päätöksellään myydä yhteistä kotia tai sen tavanomaista irtaimistoa ennen osituksessa sovittavia järjestelyjä.
Ositus voidaan aloittaa, kun avioeroasia on tullut vireille tuomioistuimessa. Osituskirja on tehtävä kirjallisesti, kummankin on allekirjoitettava se, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastossa suojaa toista puolisoa siltä, että toisen velkojat vaativat myöhemmin osituksen peräyttämistä. Tästä kerrotaan tarkemmin julkaisussa sopimusositus ja ulosotto.
Ositusta ei kannata lykätä vuosien päähän. Kesäkuun 2026 lakimuutoksen myötä kun lainvoimaisesta avioeropäätöksestä on kulunut kymmenen vuotta, avio-oikeus vanhentuu eikä tasinkoa ole enää vanhentumisen jälkeen oikeutta vaatia.
Allekirjoitus lukitsee jaon
Sopimalla tehtyä ositusta ei voi perua vain siksi, että jako tuntuu jälkikäteen huonolta. Jos osituskirjaa ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa, moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa osituksen tekemisestä, ja myös kohtuuttoman jaon sovittelua on vaadittava kohtuullisen ajan kuluessa. Onkin suositeltavaa käyttää osituskirjan laatimisessa ja osituksen suorittamisessa asiantuntijaa, etenkin jos jaettavaa omaisuutta on paljon tai siihen liittyy riitaisuutta. Juristi tarkistaa laskelman, arvot ja sopimuksen muodon ennen allekirjoitusta, jotta jakoon ei jää kohtia, joista riita voi myöhemmin syntyä.
Näin pääset alkuun
Jakoa ei tarvitse olla mietitty loppuun ennen yhteydenottoa. Avioehto, jos sellainen on, ja tuore omaisuusluettelo riittävät alkuun; muut tiedot ehditte toimittaa työn edetessä. Olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian, ja maksullinen työ alkaa vasta, kun sen sisällöstä ja hinnasta on sovittu. Ensin syntyy osituslaskelma, josta näette, paljonko tasinkoa mahdollisesti maksetaan ja kenelle, ja sen pohjalta päätätte, millaisen osituskirjan haluatte allekirjoittaa.
Soita asiakaspalveluun 0400 4111 43
Aihealueen lakipalvelut