» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Iltapäivälehden artikkelissa oli kerrottu presidentinvaaliehdokkaan kampanja-avustajana toimineen henkilön avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Tapauksessa olivat hyvin esillä kahden perus- ja ihmisoikeuden – sananvapauden ja yksityiselämän suojan – kollisiosta. Tapauksessa ratkaisun antoivat Forssan käräjäoikeus, Turun hovioikeus ja Korkein oikeus. Syytteen nosti virallinen syyttäjä.
Edellytykset silloisen rikoslain mukaiseen rangaistavuuteen yksityiselämän loukkaamisesta vaativat teolta toisen yksityiselämää koskevan tiedon levittämisen joukkotiedotusvälinettä, tai muuta sen kaltaista tapaa käyttäen. Tiedon tuli olla julkaistuna ilman laillista oikeutta. Tällaisena toimintana ei pidetä sellaista julkistamista, joka koskee henkilön menettelyä julkisessa virassa tai tehtävässä, elinkeinoelämässä, poliittisessa toiminnassa tai muussa näihin rinnastettavassa toiminnassa, sekä tieto olisi tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Kampanja-avustaja toimi sellaisen presidentinvaaliehdokkaan palveluksessa, jonka perustaviin arvoihin kampanjoitiin perinteisten perheen arvoja kunnioittava toiminta. Tällaisina arvoina nähtiin avioliitto ja sen sisällä syntyneet lapset. Kyseisen ehdokkaan vastapuoli edusti vastakkaisia arvoja olemalla avoliitossa elävä yksinhuoltaja.
Käräjäoikeus totesi, ettei kampanja-avustajaa pidetty julkisessa toiminnassa olevana, vaikka hän vastasi vaalikampanjan viestintävastaavan toimesta. Yksityiselämän ydinalueeseen kuuluva seikka, seurustelusuhde, ei ollut niin merkittävä tieto, että sillä olisi ollut suurta yhteiskunnallista merkitystä. Täten artikkelin taustalla olleet toimittaja ja uutispäätoimittaja saivat 10 päiväsakkoa. Lisäksi he ja heidän edustama yhtiö joutuivat maksamaan vahingonkorvauksena kampanja-avustajalle yhteisvastuullisesti 5 045,64 euroa. Lisäksi yhtiön päätoimittaja sai painovapauden tuottamuksellisesta väärinkäytöstä 5 päiväsakkoa.
Syytettyjen valituksesta hovioikeuteen, ei hovioikeus muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Hovioikeuden mukaan artikkelin tiedolla ei ollut yhteiskunnallista merkitystä. Artikkelissa tietoa käsiteltiin muutenkin vain yleistä uteliaisuutta koskevana asiana.
Syytetyt hakivat Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa, jonka myös saivat. Valituksessaan syytetyt ovat tunnustaneet artikkelin sisältäneen tietoja kampanja-avustajan yksityiselämästä. Korkein oikeus katsoo vastauksessaan, että tunneperäiset suhteet, seurustelu ja perhe-elämä ovat osa yksityiselämää ja lisäksi sen suojan keskeisessä osassa. Yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen vaatii tällaisessa toimessa olevasta henkilöstä saadun tiedon olevan yhteiskunnallisesti merkityksellinen ja mielenkiintoa herättävä, jotta siitä saadaan asiallista keskustelua aikaiseksi. Pelkkä yleisön uteliaisuuden tyydyttäminen ei riitä tällaisen tiedon levittämiseen.
Ollakseen rangaistava teko, sen täytyy täyttää seuraavat ehdot
- Tiedon kohde ei toimi tietyssä asemassa
- Tieto ei koske henkilön toimintaa julkisessa virassa tai tehtävässä
- Tieto levitetään joukkotiedotusvälinettä tai vastaavaa käyttäen
- Tieto on saatu ilman laillista oikeutta
Artikkelissa oli mainittu kampanja-avustajan työ, sekä puoluekannat seurustelevilta osapuolilta, mutta muuten artikkeli ei sisältänyt mitään poliittista. Kirjoituksen sisältö ei siis vastaa poliittiselta kannalta merkille pantavasta suhteesta. Vaikkakin kyseinen yksityiselämälle kuuluvan suojan sisältö on riippuvainen henkilön asemasta ja tehtävistä, ei tällaisessa toimessa työskentelevä henkilö saa silti olla täysin suojan ulkopuolella. Kampanja-avustajan esiintyessä seurustelukumppaninsa kanssa ravintoloissa, tilaisuuksissa tai muissa julkisissa paikoissa ei merkinnyt hänen antaneen suostumustaan tietojen kertomiseen lehdessä.
Korkein oikeus päätyi siihen, ettei kampanja-avustajan rooli ollut niin merkittävä, että se olisi katsottu julkisessa virassa tai tehtävässä toimimiseksi politiikassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa. Myöskin tieto ei ole ollut kampanja-avustajan suostumuksella levitettyä. Ilmoitusvälineenä käytettiin iltapäivälehteä, jonka levikki on laaja, joten se asettuu helposti joukkotiedotusväline-kategoriaan.
Ratkaisuna korkein oikeus piti hovioikeuden ratkaisua oikeana, mutta tuottamuksellisesta painovapauden väärinkäytöstä oli tullut lievempi laki, joka mahdollisti syytetyn jäävän tuomitsematta. Täten päätoimittaja jäi rangaistuksetta lievemmän lain periaatteen mukaan. Tätä periaatetta sovelletaan, kun teon hetkellä on ollut eri laki, kuin tuomitsemishetkellä. Periaatetta kutsutaan lievemmän lain periaatteeksi, ja silloin sovelletaan syytetylle näistä kahdesta edullisempaa lakia.
Toimittaja ja uutispäätoimittaja tuomittiin 10 päiväsakkoon ja he, yhdessä lehteä kustantavan yhtiön kanssa yhteisvastuullisesti korvaamaan 5 045,64 euroa kampanja-avustajalle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa