» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli myynyt B:lle valmistamiaan junanpyöriä, jotka olivat olleet virheellisiä. Kysymys oli siitä, oliko B:lle aiheutuneita vahinkoja pidettävä kauppalain 67 §:n tarkoittamina välittöminä vai välillisinä vahinkoina. Kysymys oli myös siitä, oliko B vedonnut korvausvaatimuksensa perusteeksi A:n huolimattomuuteen, ja alempien oikeuksien menettelystä.
Korkein oikeus totesi, että B oli haastehakemuksessaan väittäessään A:n syyllistyneen sopimusrikkomukseen tuonut esille, että A ei ollut tuotteiden valmistuksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi onnistunut luovuttamaan pyöriä ajoissa. B oli lisäksi esittänyt, että A:n hallusta oli kadonnut pyörien valmistamisen edellyttämiä keskeisiä tietoja. Haastehakemuksessa ja myös käräjäoikeuden valmisteluistunnossa B oli lausunut, että pyörien materiaalissa oli ollut virheellisen valmistusprosessin aiheuttamia virheitä.
Korkein oikeus totesi, että kaupan ehtojen mukaan A:n päävelvoitteena oli ollut määrätynlaisten pyörien toimittaminen. Kun B oli käräjäoikeudessa vedonnut siihen, että pyörät olivat olleet virheellisiä ja että virheet ovat johtuneet virheellisestä ja puutteellisin tiedoin toteutetusta valmistuksesta, se tarkoittaa, että B on väittänyt A:n menetelleen velvoitettaan täyttäessään virheellisesti eli moitittavasti tai huolimattomasti, vaikka se ei ole käyttänyt nimenomaisesti sanaa "huolimattomasti". Tällä perusteella Korkein oikeus katsoi B:n käräjäoikeudessa kanteensa perusteena vedonneen paitsi kauppalain 40 §:n 3 momentissa tarkoitettuun erityiseen sitoumukseen myös samassa lainkohdassa tarkoitettuun myyjän huolimattomuuteen.
Näin ollen käräjäoikeuden tuomion perustelu, jonka mukaan A:n huolimattomuuteen ei ollut vedottu käräjäoikeudessa, on ollut virheellinen. Kun käräjäoikeuden tuomiossa kuitenkin on ollut tällainen kirjaus ja kun A:n valitus hovioikeuteen on perustunut siihen, ettei huolimattomuuteen ollut asiassa vedottu, hovioikeuden ei olisi tullut perustaa miltään osin ratkaisuaan A:n huolimattomuuteen ilman, että tähän olisi kiinnitetty asianosaisten huomiota hovioikeudessa. Kun hovioikeuden tuomiosta ei ilmene, että hovioikeus olisi tämän kysymyksen ottanut esille, se on menetellyt virheellisesti. Sillä, voidaanko ratkaisu asiassa perustaa A:n huolimattomuuteen, ei kuitenkaan ole lopputuloksen kannalta merkitystä, mikäli B:lle aiheutuneissa vahingoissa on kaikilta osin kysymys B:n väittämin tavoin kauppalaissa tarkoitetuista välittömistä vahingoista. Ostajalla on kauppalain 40 §:n 1 momentin mukainen oikeus korvaukseen tavaran virheen vuoksi kärsimästään välittömästä vahingosta siitä riippumatta, onko vahinko korvattava pykälän 3 momentin mukaan.
Kauppalain 67 §:n 1 momentin mukaan sopimusrikkomuksen vuoksi suoritettava vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai välillisestä vahingosta, joka sopimusrikkomuksesta on aiheutunut. Pykälän 2 momentin mukaan välillisenä vahinkona pidetään
1) vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä;
2) muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla;
3) voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein;
4) vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta; sekä
5) muuta saman kaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.
Välitöntä vahinkoa ei ole kauppalaissa määritelty, mutta lain järjestelmän mukaan muunlainen kuin välilliseksi määritelty vahinko on välitöntä vahinkoa. Kauppalain esitöissä mainitaan esimerkkeinä tyypillisistä välittömistä vahingoista sopimusrikkomuksesta aiheutuneet selvittelykustannukset sekä tavarassa olevan virheen paikantamisesta aiheutuneet kustannukset. Välitöntä vahinkoa ovat myös muun muassa virheelliseksi osoittautuneen tavaran asentamisesta aiheutuneet, hyödyttömiksi käyneet kustannukset samoin kuin sopimusrikkomuksen vuoksi aiheutuneet ylimääräiset kuljetuskustannukset ja muut vastaavat menot.
Korkein oikeus toteaa, että sopijapuolelle syntyy välitöntä vahinkoa esimerkiksi silloin, kun sovittu suoritus jää saamatta tai kun suorituksen arvo on alempi kuin mitä oli tarkoitettu. Tällaisesta suoritusvirheestä saattaa sopijapuolelle seurata myös välillistä vahinkoa. Välittöminä vahinkoina korvataan esimerkiksi kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet sen vuoksi, että sopijapuoli on hankkinut korvaavan suorituksen virheelliseksi osoittautuneen suorituksen tilalle. Välittömiä vahinkoja ovat myös muut korvaavan suorituksen hankkimiseen liittyneet kustannukset. Koska välittömät vahingot liittyvät korvaavaan suoritukseen, voidaan vahinkojen määrä ennakoida kauppahinnan pohjalta. Välillisinä vahinkoina korvataan puolestaan muun muassa menetyksiä, jotka johtuvat siitä, ettei sopijapuoli voi käyttää tavaraa tarkoitetulla tavalla. Välillisille vahingoille on ominaista se, että niiden määrää on vaikea ennakoida.
Korkein oikeus katsoi, että B:n vaatimuksissa on kaikilta osin ollut kyse kauppalaissa tarkoitetuista välittömistä vahingoista. Välittömien vahinkojen osalta kauppalaissa ei ole korvauksen edellytykseksi asetettu sitä, että virhe tai vahinko johtuisi huolimattomuudesta myyjän puolella.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa