» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyseessä myyjän ostajalle antama erityinen sitoumus siitä, että kaupan kohteena ollut laminaatti soveltuisi perunasta valmistettujen tuotteiden pakkausmateriaaliksi. Asiaa käsiteltiin ensiksi Helsingin käräjäoikeudessa sen jälkeen Helsingin hovioikeudessa ja lopuksi korkeimmassa oikeudessa.
Vaasan Snacks Oy Ab oli tilannut Oy Avanspack Ab:ltä laminaattia käytettäväksi perunasta valmistettujen snacks-tuotteiden pakkaamiseen. Oy Avanspack Ab:n toimittama laminaatti ei kuitenkaan ollut soveltunut tähän tarkoitukseen ja laminaattien käyttö aiheutti haittaa elintarvikkeille. Tästä syystä Vaasan Snacks Oy Ab nosti kanteen Oy Avanspack Ab:tä vastaan. Oy Avanspack Ab oli kauppalain 40 §:n 3 momentin mukaan erityisen sitoumuksen nojalla vastuussa aiheutuneista välittömistä ja välillisistä vahingoista, koska tämä oli antanut nimenomaisen sitoumuksen tuotteen sopivuudesta. Vaasan Snacks Oy Ab oli esittänyt korvausvaatimuksensa perusteen ja määrän Oy Avanspack Ab:lle 13.2.1996. Vaasan Snacks Oy Ab vaati kaupan purkamista ja Oy Avanspack Ab:ltä vahingonkorvausta 1 061 044,69 markkaa.
Oy Avanspack Ab kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä, sillä laminaatissa ei ollut virhettä eikä kauppalain 40 §:n 3 momentti voinut tulla sovellettavaksi, koska laminaattia ei ollut ollut olemassa vielä kaupantekohetkellä. Vaasan Snacks Oy Ab ei ollut myöskään väittänyt, että Oy Avanspack Ab olisi menetellyt huolimattomasti. Missään tapauksessa he eivät voisi olla olla vastuussa saamatta jääneen liikevoiton korvaamisesta.
Käräjäoikeus katsoi, että virheellisestä laminaatista johtuen elintarvikkeet eivät olleet sopivia ihmisravinnoksi. Kyse oli kauppalain 39§:ssä tarkoitetusta olennaisesta virheestä, jonka perusteella Vaasan Snacks Oy Ab:llä oli oikeus purkaa kauppa. Ostajalla oli kauppalain 40§:n 3 momentin mukaan aina oikeus korvaukseen, jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä oli erityisesti sitoutunut. Kiistelyä siitä oliko tuotteen oltava valmiina kaupantekohetkellä vai ei oli ilmaantunut aiemmin, mutta käräjäoikeus katsoi ettei sillä ollut merkitystä oliko myytävä tuote olemassa kaupantekohetkellä. Oy Avanspack Ab oli tiennyt laminaattien käyttötarkoituksen ja antoi niiden sopivuudesta kauppalain 40 §:n 3 momentissa tarkoitetun erityisen sitoumuksen. Näin ollen se oli käräjäoikeuden mukaan vastuussa tuotteen virheellisyydestä koituneesta vahingosta ja vahingonkorvausvelvollinen.
Oy Avanspack Ab valitti hovioikeuteen. Vaasan Snacks Oy Ab vetosi vasta hovioikeudessa tuottamukseen kanteen perusteena, muttei
Käsittelyratkaisussaan hovioikeus katsoi Vaasan Snacks Oy Ab:n vasta hovioikeudessa vedonneen tuottamukseen kanteen perusteena. Kun yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota tähän seikkaan käräjäoikeudessa tai että sillä muuten oli ollut pätevä aihe olla tekemättä niin, hovioikeus jätti vastauksen tältä osin tutkimatta. Muilta osin hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion. Hovioikeudenneuvos Wiklund oli eri mieltä vahingonkorvauksesta. Hän perusteli ettei myyjä vastaa välillisestä vahingosta jos tavara, joka ei ole ollut olemassa ennen kaupantekohetkeä, poikkeaa siitä, mitä myyjä on luvannut, ellei hän ole ollut huolimaton.
Oy Avanspack Ab valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus piti alempien tuomioistuimien linjan, jossa Kauppalain 40 §:n 3 momentissa sisältyvä erikoissäännös oikeuttaa korvaukseen myös tilanteissa, joissa myyjä on tehnyt erityisen sitoumuksen. Koska Oy Avanspack Ab ei ollut pystynyt noudattamaan sitoumustaan ja oli toimittanut tarkoitukseen sopimatonta laminaattia oli tämä menetellyt huolimattomasti. Näin ollen Oy Avanspack Ab on velvollinen korvaamaan Vaasan Snacks Oy Ab:lle kanteessa yksilöidyt laminaatin virheellisyydestä aiheutuneet välilliset ja välittömät vahingot.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa