» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli myynyt B:lle valmistamiaan junanpyöriä, jotka olivat olleet virheellisiä. Kysymys siitä, oliko B:lle aiheutuneita vahinkoja pidettävä kauppalain tarkoittamina välittöminä vai välillisinä vahinkoina. Kyse oli myös siitä, oliko B vedonnut korvausvaatimuksensa perusteeksi A:n huolimattomuuteen, ja alempien oikeuksien menettelystä.
Lain mukaan sopimusrikkomuksen vuoksi suoritettava vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai välillisestä vahingosta, joka sopimusrikkomuksesta on aiheutunut. Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut.
VR:lle oli aiheutunut vahinkoa Componentan sopimusrikkomuksesta eli siitä, että sen toimittama tavara oli ollut virheellistä ja tarkoitukseensa kelpaamatonta. Käräjäoikeus totesi päätöksessään, että korvattavaksi tulevat sekä välilliset että välittömät vahingot. Näin ollen ei ollut tarpeen selvittää sitä, mitkä väitetyistä vahingoista olivat välittömiä ja mitkä välillisiä. Hovioikeus piti asiassa pääkäsittelyn. Hovioikeus tuomitsi vahingosta Camponentan suorittamaan VR:lle hieman pienemmän summan kuin käräjäoikeus.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden lopputulosta. Korkein oikeus totesi, että VR:n vaatimuksissa on kaikilta osin kyse kauppalaissa tarkoitetuista välittömistä vahingoista. Välittömien vahinkojen osalta kauppalaissa ei ole korvauksen edellytykseksi asetettu sitä, että virhe tai vahinko johtuisi huolimattomuudesta myyjän puolelta. Kyse oli välittömästä vahingosta koska korvauserä perustuu siihen, että tavara on arvoltaan huonompaa kuin oli sovittu, ja siten virheellisyyden johdosta liika maksetun kauppahinnan hyvittämiseen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa