Minilex - Lakipuhelin

Tuomioistuimen toimivalta - KKO:2011:74

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Kansainvälinen prosessioikeus
    tuomioistuimen toimivalta
    Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta
    Oikeudenkäyntimenettely
    Tutkimatta jättäminen

Tapauksessa KKO:2011:74 T-yhtiöt ja S-yhtiö olivat tehneet keskenään sopimuksen koskien vuokrakontteja, joita T-yhtiöt olivat sitoutuneet vuokraamaan S-yhtiölle korvausta vastaan. Lisäksi S-yhtiö oli antanut T-yhtiöille toistaiseksi voimassa olevan takaussitoumuksen, joka toimi takeena S-yhtiön velvoitteiden täyttämisestä vuokrausta koskevassa sopimussuhteessa. Vuokranottaja S-yhtiö oli kuitenkin jättänyt vuokria maksamatta, eikä ollut palauttanut kontteja sovitusti, jolloin T-yhtiöt olivat nostaneet kanteen kalifornialaisessa tuomioistuimessa. Kalifornialainen tuomioistuin oli velvoittanut S-yhtiön suorittamaan T-yhtiöille erääntyneitä vuokria, muita maksuja sekä oikeudenkäyntikuluja. T-yhtiöt nostivat samaa saatavaa koskevan kanteen myös suomalaisessa käräjäoikeudessa, joka katsoi olevansa toimivaltainen tutkimaan asiaa, sillä S-yhtiöllä oli omaisuutta tuomioistuimen tuomiopiirissä. 

T-yhtiöt nostivat kanteen suomalaisessa käräjäoikeudessa, jossa vaativat tuomioistuinta velvoittamaan S-yhtiön suorittamaan saatava, jonka kalifornialainen tuomioistuin oli aikaisemmin vahvistanut. Kysymys käräjäoikeudessa oli muun muassa siitä, oliko T-yhtiöiden suomalaisessa käräjäoikeudessa nostama kanne perusteeton asiassa sovellettavan lain johdosta. Käräjäoikeus katsoi, että koska takaussitoumus oli venäläisen yhtiön Venäjällä antama, tuli takaussitoumukseen soveltaa Venäjän lakia. Venäläisten tuomioistuimien jo asiassa antamat ratkaisut osoittivat, että Venäjän lain mukaan S-yhtiön antama takaussitoumus oli pätemätön. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoi T-yhtiöiden kanteen olevan pätemätön, ja hylkäsi sen. T-yhtiöt valittivat edelleen hovioikeuteen, joka puolestaan katsoi, että asiassa oli ensisijaisesti hovioikeuden käsittelyn kannalta kysymys siitä, kuuluiko asia suomalaisen hovioikeuden kansainväliseen toimivaltaan, vai olivatko asianosaiset sitovasti sopineet, että sopimussuhteesta johtuvat riidat käsitellään Yhdysvalloissa, ja tuliko hovioikeuden ottaa tämä oma-aloitteisesti huomioon. Koska riita-asiassa toimivaltaisesta tuomioistuimesta oli asianosaisten välillä takaussitoumuksessa kirjallisesti sovittu, katsoi hovioikeus, että Kalifornian tuomioistuimilla oli yksinomaan toimivalta tutkia asia. Tällainen sopimus oli hovioikeuden mukaan oikeuskirjallisuuteen nojaten pätevä, jolloin se syrjäytti suomalaisen lainsäädännön oikeuspaikkaa koskevat säännökset. Hovioikeus ei kuitenkaan katsonut, että kyseinen kalifornialainen tuomio voitaisiin ottaa suomalaisessa tuomioistuimessa käsittelyn perustaksi, sillä kysymyksestä ei ollut olemassa lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta, tai ennakkopäätöstä. Hovioikeus täten katsoi, että käräjäoikeudella olisi ollut toimivalta tutkia T-yhtiöiden kannetta, joten se kumosi käräjäoikeuden tuomion ja jätti kanteen tutkimatta.

Korkein oikeus katsoi ensinnäkin, että hovioikeus on toiminut lain mukaisesti ottaessaan oma-aloitteisesti huomioon toimivaltaansa liittyvän kysymyksen asiassa, jossa asianosaiset olivat keskenään sopineet kansainvälisessä suhteessaan toimivaltaisesta tuomioistuimesta, joka oli kalifornialainen tuomioistuin. Pääasiallinen kysymys korkeimmassa oikeudessa koski näin ollen sitä, voitiinko kalifornialaisen tuomioistuimen ratkaisu panna täytäntöön suomalaisessa tuomioistuimessa. Korkein oikeus totesi, että sopimuksen osapuolien sopimisvallan ulkopuolelle jää kysymys siitä, minkä valtion tuomioistuimessa määrätyn tuomioistuimen tuomio voidaan panna täytäntöön. Tämä määräytyy siis kutakin valtiota sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Koska Suomella ja Yhdysvalloilla ei ollut keskinäistä sopimusta kansainväliseen prosessioikeudelliseen toimivaltaan liittyvissä kysymyksissä, korkein oikeus katsoi, ettei kalifornialaista tuomiota voitu Suomessa panna täytäntöön Suomessa sovellettavien kansainvälisten prosessioikeudellisten periaatteiden nojalla. Jotta T-yhtiöt voisivat saada saatavansa täytäntöön pantua Suomessa S-yhtiön Suomessa sijaitsevista varoista, tulisi suomalaisella tuomioistuimella ensin todeta olevan toimivalta tutkia asia uudelleen jo olemassa olevasta kalifornialaisesta tuomiosta huolimatta. Korkein oikeus katsoi, ettei asiassa ollut ehdotonta estettä tutkia T-yhtiöiden kannetta, koska kalifornialainen tuomio ei ollut Suomessa täytäntöön pantavissa. Koska S-yhtiö ei ollut käräjäoikeudessa vastannut määräajassa T-yhtiön kanteen vaatimuksiin, oli käräjäoikeuden tullut yksipuolisella tuomiolla joko hyväksyä kanne, tai hylätä se perusteettomana. Asianosaisten välinen sopimus toimivaltaisesta kalifornialaisesta tuomioistuimesta ei ollut myöskään estänyt asian tutkimista Suomessa, sillä kumpikaan osapuoli ei ollut vedonnut siihen, ettei suomalainen käräjäoikeus olisi toimivaltainen asiassa. Korkein oikeus katsoi, ettei T-yhtiöiden kanne ollut selvästi perusteeton, ja siksi hyväksyi kanteen. Yhden korkeimman oikeuden jäsenen korkeimman oikeuden perusteluja koskevan eriävän mielipiteen mukaan hovioikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta, sillä kumpikaan asianosainen ei ollut heidän välisestä sopimuksestaan huolimatta kiistänyt suomalaisen tuomioistuimen toimivaltaa asiassa.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa