» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vakuutusyhtiö oli myöntänyt Soneralle johdon vastuuvakuutuksen. Henkilö A, joka oli Soneran eli yhtiön varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja, oli vakuutettuna.
A oli tuomittu kahdesta törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta ja vakuutusyhtiö oli maksanut A:n asianajokustannukset. Kyseisen vakuutuksen ehtoihin kuului kuitenkin, että mikäli vakuutetun todetaan lainvoimaisella tuomiolla syyllistyneen rikolliseen menettelyyn, hänen tulee palauttaa vakuutusyhtiön maksamat korvaukset. A kieltäytyi palautuksesta, joten vakuutusyhtiö nosti kanteen häntä vastaan Espoon käräjäoikeudessa. Vakuutusyhtiön ja Soneran välillä oli sopimus, että vakuutusopimuksessa sovellettavaksi tulee Suomen laki ja että mahdolliset erimielisyydet tulee käsitellä suomalaisessa tuomioistuimessa. Tällainen oikeuspaikkasopimus on hyvin yleinen ja lähtökohtaisesti pätevä erityisesti yritysten välisissä sopimuksissa.
A:n mukaan Espoon käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen tuomioistuin, vaan kanne oli Bryssel I -asetuksen mukaan nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa. Vakuutetun kotipaikka oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vastaajan kotipaikan tuomioistuin oli Bryssel I -asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaan pääsääntö myös vakuutusasioissa.
Käräjäoikeus katsoi sen sijaan, että vakuutusyhtiö ja yhtiö olivat voineet sopia oikeuspaikasta Bryssel I -asetuksen 13 artiklan 5 kohdan nojalla. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että vakuutusyhtiön ja yhtiön välillä tehty oikeuspaikkasopimus sitoi näitä osapuolia, mutta ehto ei voinut tulla kolmatta osapuolta eli A:ta sitovaksi siitä huolimatta, että vakuutusehdot muutoin olivat vakuutetulle eduksi. Huomioon ottaen Bryssel I -asetuksen tarkoitus suojata heikompaa osapuolta asetuksen tarkoituksena ei ollut voinut olla poiketa pääsäännöstä. Käräjäoikeus katsoi, ettei se ollut toimivaltainen tuomioistuin asiassa, ja jätti kanteen tutkimatta. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden päätöksen.
Korkein oikeus arvioi sitä, onko vakuutusyhtiön ja Soneran välinen sopimus oikeuspaikasta sitova ja onko suomalainen tuomioistuin siten toimivaltainen.
Bryssel I-asetuksen mukaan vakuutuksenantaja saa nostaa kanteen vain sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella vastaajan kotipaikka on, riippumatta siitä, onko vastaaja vakuutuksenottaja, vakuutettu vai edunsaaja. Korkein oikeus totesi, että tässä tapauksessa toimivaltainen tuomioistuin määräytyy Bryssel I-asetuksen mukaan osittain siksi, että kysymys oli pakottavasta sääntelystä vakuutetun suojaksi. Yhtiöt eivät siten olleet voineet sitovasti sopia, että vakuutusyhtiö voisi nostaa kanteen A:ta vastaan muualla kuin A:n kotipaikan tuomioistuimessa. Suomalainen tuomioistuin ei ollut toimivaltainen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa